Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset : Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa
Siltala, Heli; Hisasue, Tomomi; Hietamäki, Johanna; Saari, Juhani; Laajasalo, Taina; October, Martta; Laitinen, Hanna-Leena; Raitanen, Jani (2022-08-22)
Siltala, Heli
Hisasue, Tomomi
Hietamäki, Johanna
Saari, Juhani
Laajasalo, Taina
October, Martta
Laitinen, Hanna-Leena
Raitanen, Jani
Valtioneuvoston kanslia
22.08.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-385-2Tiivistelmä
Tutkimushankkeessa selvitettiin lähisuhdeväkivallan vaikutuksia terveys-, sosiaali-, ja oikeuspalveluiden käyttöön sekä kustannuksiin.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa perus- ja erikoissairaanhoidon, turvakotien, poliisin ja Kelan rekistereistä sekä Gender Based Violence -väestökyselystä. Rekisteritutkimuksessa tunnistettiin vuosina 2015–2020 yhteensä 33 000 lähisuhdeväkivallan uhria ja heille muodostettiin viisi kertaa suurempi vertailuryhmä. Väestötutkimukseen vastasi 2021–2022 yli 7 700 henkilöä.
Lähisuhdeväkivallan aiheuttama terveydenhuoltopalveluiden lisäkustannus oli 1 024 €/hlö vuosittain verrattuna muuhun väestöön. Lisäkustannuksia kertyi 6 vuoden seurannan ajan.
Viiden vuoden aikana naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa (väestötutkimuksen perusteella 146 000 naista fyysisen parisuhdeväkivallan uhrina).
Väestötutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Naisista 48 % ja miehistä 39 % oli kokenut parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla kustannukset olivat sosiaalipalveluissa 60–90 % ja oikeuspalveluissa (ml. poliisi) 70 % korkeammat verrattuna ei parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyi puolestaan 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa perus- ja erikoissairaanhoidon, turvakotien, poliisin ja Kelan rekistereistä sekä Gender Based Violence -väestökyselystä. Rekisteritutkimuksessa tunnistettiin vuosina 2015–2020 yhteensä 33 000 lähisuhdeväkivallan uhria ja heille muodostettiin viisi kertaa suurempi vertailuryhmä. Väestötutkimukseen vastasi 2021–2022 yli 7 700 henkilöä.
Lähisuhdeväkivallan aiheuttama terveydenhuoltopalveluiden lisäkustannus oli 1 024 €/hlö vuosittain verrattuna muuhun väestöön. Lisäkustannuksia kertyi 6 vuoden seurannan ajan.
Viiden vuoden aikana naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa (väestötutkimuksen perusteella 146 000 naista fyysisen parisuhdeväkivallan uhrina).
Väestötutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Naisista 48 % ja miehistä 39 % oli kokenut parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla kustannukset olivat sosiaalipalveluissa 60–90 % ja oikeuspalveluissa (ml. poliisi) 70 % korkeammat verrattuna ei parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyi puolestaan 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Sivua 33 on päivitetty 14.12.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 22.8.2022 julkaistun version.
Sivua 33 on päivitetty 14.12.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 22.8.2022 julkaistun version.