Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022
Työ- ja elinkeinoministeriö
24.10.2022
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:59This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-974-2Tiivistelmä
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022 on ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Tämän katsauksen arviot on tuotettu syyskuun 2022 aikana.
Epävarmuus tulevaisuudesta korostuu entistä voimakkaammin alueiden tulevaisuudennäkymissä. Hintojen nousu heikentää ostovoimaa ja nostaa tuotantokustannuksia, millä on erinäisiä kerrannaisvaikutuksia alueiden elinkeinoelämään. Alueiden arvioiden mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tähän mennessä aiheuttanut lähinnä välillisiä vaikutuksia ja suorat vaikutukset yrityksiin ovat jääneet pelättyä vähäisimmiksi. Hyökkäyssodan seurausten suora vaikutus on ollut voimakkainta Itä-Suomen maakunnissa, jotka ovat kärsineet kansainvälisen matkailun ja Venäjälle suuntautuneen viennin romahduksesta ja lisäksi Saimaan kanavan kautta maailmalle suuntautuneen viennin vaikeutumisesta. Alueiden talouskehityksen suurin ajankohtainen uhka laajemmassa kuvassa on kuitenkin energian hinnan raju nousu, joka vaikuttaa niin teollisuuden kuin palvelusektorin kannattavuuteen ja toimintaedellytyksiin.
Osaavan työvoiman saatavuus on ollut haastavaa jo pitkään, ja tilanne on edelleen vaikeutunut. Sote-alan työvoimapulasta raportoidaan kautta maan, ja ICT-alalla pula osaajista on merkittävä kasvun este. Korona-aikana alan vaihtaminen yleistyi, mikä osaltaan näkyy nyt sote-alan lisäksi matkailu- ja ravitsemisalan työvoimapulana. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa katse kääntyy yhä useammin työperäisen maahanmuuton suuntaan.Talouskasvun hiipumisen myötä työvoiman kysynnän ennakoidaan toisaalta tasaantuvan, mutta samalla myös työttömyyden vähenemisen ennakoidaan hidastuvan. Työttömyys on vähentynyt viime ajat kokonaisuudessaan ripeästi, mutta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden osuus on kuitenkin kasvanut.
Epävarmuus tulevaisuudesta korostuu entistä voimakkaammin alueiden tulevaisuudennäkymissä. Hintojen nousu heikentää ostovoimaa ja nostaa tuotantokustannuksia, millä on erinäisiä kerrannaisvaikutuksia alueiden elinkeinoelämään. Alueiden arvioiden mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tähän mennessä aiheuttanut lähinnä välillisiä vaikutuksia ja suorat vaikutukset yrityksiin ovat jääneet pelättyä vähäisimmiksi. Hyökkäyssodan seurausten suora vaikutus on ollut voimakkainta Itä-Suomen maakunnissa, jotka ovat kärsineet kansainvälisen matkailun ja Venäjälle suuntautuneen viennin romahduksesta ja lisäksi Saimaan kanavan kautta maailmalle suuntautuneen viennin vaikeutumisesta. Alueiden talouskehityksen suurin ajankohtainen uhka laajemmassa kuvassa on kuitenkin energian hinnan raju nousu, joka vaikuttaa niin teollisuuden kuin palvelusektorin kannattavuuteen ja toimintaedellytyksiin.
Osaavan työvoiman saatavuus on ollut haastavaa jo pitkään, ja tilanne on edelleen vaikeutunut. Sote-alan työvoimapulasta raportoidaan kautta maan, ja ICT-alalla pula osaajista on merkittävä kasvun este. Korona-aikana alan vaihtaminen yleistyi, mikä osaltaan näkyy nyt sote-alan lisäksi matkailu- ja ravitsemisalan työvoimapulana. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa katse kääntyy yhä useammin työperäisen maahanmuuton suuntaan.Talouskasvun hiipumisen myötä työvoiman kysynnän ennakoidaan toisaalta tasaantuvan, mutta samalla myös työttömyyden vähenemisen ennakoidaan hidastuvan. Työttömyys on vähentynyt viime ajat kokonaisuudessaan ripeästi, mutta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden osuus on kuitenkin kasvanut.