Maalittamisen rikosoikeudellinen sääntely : Lausuntotiivistelmä
Kanerva, Janne (2022-12-14)
Kanerva, Janne
Oikeusministeriö
14.12.2022
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:43Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-362-9Tiivistelmä
Oikeusministeriön 7.9.2022 julkaistussa arviomuistiossa katsottiin olevan perusteita säätää maalittaminen rangaistavaksi erillisenä rikoksena. Sen estämisessä ja selvittämisessä voitaisiin käyttää televalvontaa. Oikeusministeriö pyysi arviomuistiosta lausunnon 48 taholta. Niiltä tuli 31 lausuntoa. Lisäksi tuli 28 muuta lausuntoa (16 lausuntoa yksityishenkilöiltä).
Muiden kuin yksityishenkilöiden lausunnoista noin puolessa suhtauduttiin selvästi myönteisesti maalittamisen säätämiseen rangaistavaksi. Kriminalisoinnille näki tarvetta ja edellytyksiä enemmistö niistä lausunnonantajista, jotka nimenomaisesti lausuivat tarpeesta ja edellytyksistä. Lausunnon antaneista yksityishenkilöistä selvä enemmistö vastusti maalittamisen säätämistä rangaistavaksi.
Merkittävä osa lausunnonantajista piti arviomuistiossa omaksuttua maalittamisen määritelmää tekojen ja/tai kohdehenkilöiden osalta liian suppeana tai ainakin laajemman määritelmän omaksumista harkinnan arvoisena. Tämä heijastui myös lausumiin maalittamisen tunnusmerkistöstä. Luonnosteltuun tunnusmerkistöön katsottiin muutenkin liittyvän täsmentämistarpeita.
Rangaistusasteikosta lausuneiden enemmistö piti arviomuistion mukaista enimmäisrangaistusta liian matalana. Kannatusta saivat 1 vuoden 6 kuukauden ja kahden vuoden enimmäisvankeusrangaistus erityisesti syyteoikeuden vanhentumiseen liittyvistä syistä.
Maalittamisen säätämistä virallisen syytteen alaiseksi kannatti enemmistö siitä lausuneista. Sama koski pääosin myös televalvontaa koskevia muutoksia.
Muiden kuin yksityishenkilöiden lausunnoista noin puolessa suhtauduttiin selvästi myönteisesti maalittamisen säätämiseen rangaistavaksi. Kriminalisoinnille näki tarvetta ja edellytyksiä enemmistö niistä lausunnonantajista, jotka nimenomaisesti lausuivat tarpeesta ja edellytyksistä. Lausunnon antaneista yksityishenkilöistä selvä enemmistö vastusti maalittamisen säätämistä rangaistavaksi.
Merkittävä osa lausunnonantajista piti arviomuistiossa omaksuttua maalittamisen määritelmää tekojen ja/tai kohdehenkilöiden osalta liian suppeana tai ainakin laajemman määritelmän omaksumista harkinnan arvoisena. Tämä heijastui myös lausumiin maalittamisen tunnusmerkistöstä. Luonnosteltuun tunnusmerkistöön katsottiin muutenkin liittyvän täsmentämistarpeita.
Rangaistusasteikosta lausuneiden enemmistö piti arviomuistion mukaista enimmäisrangaistusta liian matalana. Kannatusta saivat 1 vuoden 6 kuukauden ja kahden vuoden enimmäisvankeusrangaistus erityisesti syyteoikeuden vanhentumiseen liittyvistä syistä.
Maalittamisen säätämistä virallisen syytteen alaiseksi kannatti enemmistö siitä lausuneista. Sama koski pääosin myös televalvontaa koskevia muutoksia.