Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta
Tanja Müller (2022-12-21)
Valtioneuvosto
21.12.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston julkaisuja 2022:78This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-712-6Tiivistelmä
Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan on laadittu kansallinen aineettomien oikeuksien strategia (IPR-strategia), jolla kehitetään aineetonta omaisuutta koskevaa osaamista ja hallintoa sekä tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti strategian valmistelun tueksi keväällä 2020 sidosryhmiä edustavan ohjausryhmän ja virkamiehistä koostuvan projektiryhmän. Ehdotus valmistui toukokuussa 2021 ja siitä pyydettiin lausunnot kesällä 2021. Ehdotuksen ja lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta valmisteltiin virkatyönä luonnos, joka oli lausuntokierroksella 10.12.2021–21.1.2022.
Strategian visiona on, että Suomessa on vuonna 2030 tehokkaasti innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö, joka kasvattaa taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä siten, että perusoikeuksien toteutuminen ja eri yhteiskunnalliset intressit otetaan monipuolisesti huomioon.
Vision saavuttamista tukevat osatavoitteet: suomalaisilla toimijoilla on vahva IPR-osaaminen, Suomessa luodaan ja kaupallistetaan maailmanluokan innovaatioita, aineeton omaisuus on kiinteä osa poliittista päätöksentekoa, Suomessa on toimiva ja kilpailukykyinen IPR-järjestelmä ja Suomi edistää IPR-järjestelmän ja sääntelyn kehittämistä EU:ssa ja kansainvälisesti.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu 15 toimenpidettä, joita toteutetaan vuosina 2022–2030.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti strategian valmistelun tueksi keväällä 2020 sidosryhmiä edustavan ohjausryhmän ja virkamiehistä koostuvan projektiryhmän. Ehdotus valmistui toukokuussa 2021 ja siitä pyydettiin lausunnot kesällä 2021. Ehdotuksen ja lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta valmisteltiin virkatyönä luonnos, joka oli lausuntokierroksella 10.12.2021–21.1.2022.
Strategian visiona on, että Suomessa on vuonna 2030 tehokkaasti innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö, joka kasvattaa taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä siten, että perusoikeuksien toteutuminen ja eri yhteiskunnalliset intressit otetaan monipuolisesti huomioon.
Vision saavuttamista tukevat osatavoitteet: suomalaisilla toimijoilla on vahva IPR-osaaminen, Suomessa luodaan ja kaupallistetaan maailmanluokan innovaatioita, aineeton omaisuus on kiinteä osa poliittista päätöksentekoa, Suomessa on toimiva ja kilpailukykyinen IPR-järjestelmä ja Suomi edistää IPR-järjestelmän ja sääntelyn kehittämistä EU:ssa ja kansainvälisesti.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu 15 toimenpidettä, joita toteutetaan vuosina 2022–2030.