Tapahtuma-alan toimialamääritys ja yhteydet kaupunkikehittämiseen
Kuusisto, Kati; Sahlstedt, Maria; Välimäki, Olivia; Westerholm, Thomas (2023-01-27)
Työ- ja elinkeinoministeriö
27.01.2023
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-930-8Tiivistelmä
Tapahtuma-alan liikevaihto Suomessa vuonna 2019 oli 2,35 miljardia euroa. Ala työllistää vakituisesti noin 20 000 henkilöä ja tilapäisesti 120 000–175 000.
Tapahtuma-ala on 2000-luvun ajan kasvussa ollut työvoimaintensiivinen ala, joka kärsi vuosina 2020–2022 suuresti koronapandemian vuoksi asetetuista kokoontumisrajoituksista. Pandemia nosti esille kolme alan kehityksen kannalta keskeistä ongelmaa: tapahtuma-alaa ei ole tunnistettu elinkeinona, alaa ei ole kokonaisuutena määritelty ja alan yrityksiä ei tunnisteta tilastoinnissa. Tällöin alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei myöskään ole voitu systemaattisesti tunnistaa. Tämä selvitys käsittelee näitä teemoja.
Tapahtuma-alan kehitys ammattimaiseksi toimialaksi alkaa 1990-luvulta. Alan toiminta perustuu pienten ja keskisuurten yritysten muodostamaan verkostomaiseen ekosysteemiin. Alan toimintarakenteet, joissa korostuu yksinyrittäjien merkittävä määrä, epätyypilliset työsuhteet ja sesonkiluonteisuus ovat muovautuneet tarpeesta sopeutua muuttuvissa olosuhteissa.
Yhteiskunnan toimijoista kaupungit ovat nopeimmin tunnistaneet tapahtuma-alan merkityksen. Kaupunkien välillä kuitenkin on eroja siinä, miten ne tunnistavat ja mittaavat tapahtumien vaikutuksia talouteen, imagoon ja identiteettiin sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Kaupungit myös hyödyntävät eritasoisesti tapahtumia näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Tulevaisuuden kehityskohteita ovat alan vaikuttavuuden tunnistaminen, kasvun esteiden poistaminen sekä alan tilastoinnin ja tiedonkeruun parantaminen.
Tapahtuma-ala on 2000-luvun ajan kasvussa ollut työvoimaintensiivinen ala, joka kärsi vuosina 2020–2022 suuresti koronapandemian vuoksi asetetuista kokoontumisrajoituksista. Pandemia nosti esille kolme alan kehityksen kannalta keskeistä ongelmaa: tapahtuma-alaa ei ole tunnistettu elinkeinona, alaa ei ole kokonaisuutena määritelty ja alan yrityksiä ei tunnisteta tilastoinnissa. Tällöin alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei myöskään ole voitu systemaattisesti tunnistaa. Tämä selvitys käsittelee näitä teemoja.
Tapahtuma-alan kehitys ammattimaiseksi toimialaksi alkaa 1990-luvulta. Alan toiminta perustuu pienten ja keskisuurten yritysten muodostamaan verkostomaiseen ekosysteemiin. Alan toimintarakenteet, joissa korostuu yksinyrittäjien merkittävä määrä, epätyypilliset työsuhteet ja sesonkiluonteisuus ovat muovautuneet tarpeesta sopeutua muuttuvissa olosuhteissa.
Yhteiskunnan toimijoista kaupungit ovat nopeimmin tunnistaneet tapahtuma-alan merkityksen. Kaupunkien välillä kuitenkin on eroja siinä, miten ne tunnistavat ja mittaavat tapahtumien vaikutuksia talouteen, imagoon ja identiteettiin sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Kaupungit myös hyödyntävät eritasoisesti tapahtumia näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Tulevaisuuden kehityskohteita ovat alan vaikuttavuuden tunnistaminen, kasvun esteiden poistaminen sekä alan tilastoinnin ja tiedonkeruun parantaminen.