Selvitys opintovapaalaista
Koramo, Marika; Ilmola, Juuso; Lehtinen, Sanna; Järvelin, Anne-Mari; Haila, Katri; Kiiskinen, Jenna (2023-01-30)
Koramo, Marika
Ilmola, Juuso
Lehtinen, Sanna
Järvelin, Anne-Mari
Haila, Katri
Kiiskinen, Jenna
Työ- ja elinkeinoministeriö
30.01.2023
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-641-3Tiivistelmä
Selvityksen tarkoituksena oli saada tietoa opintovapaalain kehittämiseksi. Selvityksessä kartoitettiin opintovapaan käytön nykytilaa, muiden maiden lainsäädäntöä sekä opintovapaaseen liittyviä haasteita. Selvityksen tulosten pohjalta tuotettiin suosituksia opintovapaalainsäädännön kehittämiseksi.
Opintovapaalla olevista merkittävä enemmistö (90 %) suorittaa uutta tutkintoa ja suurin osa kouluttautuu toiselle alalle. Suomessa opintovapaalaki palvelee hyvin muun muassa alanvaihtajia. Jatkuvan oppimisen tavoitteisiin opintovapaalaki vastaa nykyisellään vain rajallisesti.
Selvityksen tulokset osoittavat, että lainsäädännössä on tarve määritellä nykyistä täsmällisemmin, minkälainen koulutus soveltuu opintovapaan aikaiseksi koulutukseksi. Tulosten perusteella olisi perusteltua arvioida opintovapaalain laajentamisen mahdollisuuksia siitä näkökulmasta, että myös muut relevantit työtä ja osaamista palvelevat opinnot voisivat oikeuttaa opintovapaaseen joillakin edellytyksillä. Lisäksi opintovapaalakia tulisi selkeyttää siten, että siinä säädettäisiin tarkemmin opintovapaan pitämisestä osa-aikaisena ja opintovapaan jaksottamisesta. Opintovapaalain uudistuksessa tulisi myös pohtia sitä, miten taloudellisia tukia ja opintovapaan oikeuksia ja velvollisuuksia säätelevät lait tukisivat toisiaan ja niiden säännökset olisivat nykyistä paremmin yhteen sovitettavissa.
Opintovapaalla olevista merkittävä enemmistö (90 %) suorittaa uutta tutkintoa ja suurin osa kouluttautuu toiselle alalle. Suomessa opintovapaalaki palvelee hyvin muun muassa alanvaihtajia. Jatkuvan oppimisen tavoitteisiin opintovapaalaki vastaa nykyisellään vain rajallisesti.
Selvityksen tulokset osoittavat, että lainsäädännössä on tarve määritellä nykyistä täsmällisemmin, minkälainen koulutus soveltuu opintovapaan aikaiseksi koulutukseksi. Tulosten perusteella olisi perusteltua arvioida opintovapaalain laajentamisen mahdollisuuksia siitä näkökulmasta, että myös muut relevantit työtä ja osaamista palvelevat opinnot voisivat oikeuttaa opintovapaaseen joillakin edellytyksillä. Lisäksi opintovapaalakia tulisi selkeyttää siten, että siinä säädettäisiin tarkemmin opintovapaan pitämisestä osa-aikaisena ja opintovapaan jaksottamisesta. Opintovapaalain uudistuksessa tulisi myös pohtia sitä, miten taloudellisia tukia ja opintovapaan oikeuksia ja velvollisuuksia säätelevät lait tukisivat toisiaan ja niiden säännökset olisivat nykyistä paremmin yhteen sovitettavissa.