Selvitys saattohoidon ajalta läheiselle maksettavasta etuudesta : Selvityshenkilö Seppo Koskisen loppuraportti
Koskinen, Seppo (2023-02-06)
Koskinen, Seppo
Sosiaali- ja terveysministeriö
06.02.2023
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:2Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5599-8Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen selvittämään saattohoidon ajalta läheiselle maksettavan etuuden tarvetta ja sisältöä. Lisäksi selvityshenkilön tuli selvittää, millaisia etuuksia saattohoidon ajalle muissa maissa on ja millaisia kustannuksia julkiselle taloudelle syntyisi saattohoitovapaan ajalta maksettavasta etuudesta. Selvityksen toimikausi oli 14.9. – 15.11.2022.
Selvityshenkilö arvioi saattohoitoon osallistumisen ajalta maksettavan etuuden tarpeelliseksi. Ansionmenetyksen korvaamista saattohoidon ajalta lähestytään kahdesta eri näkökulmasta. Selvityksen mukaan etuus voisi olla sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus (erityishoitoraha) taikka vammaistuki- tai omaishoidon palkkio –tyyppinen etuus. Mallit ovat laajuudeltaan ja kustannusvaikutuksiltaan erilaisia, ja niiden toimeenpano ja rahoitus eroavat toisistaan.
Selvityshenkilön näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisimmat vaihtoehdot etuuden järjestämiseksi olisivat joko oma säännös sairausvakuutuslakiin kiinteämääräisestä saattohoitorahasta tai kokonaan uusi etuuslaki tukimuotoisesta saattohoitoetuudesta. Esitettyjen eri säätämisvaihtoehtojen asettaminen etusijajärjestykseen riippuu kuitenkin siitä, mitä seikkoja halutaan priorisoida.
Selvityshenkilö arvioi saattohoitoon osallistumisen ajalta maksettavan etuuden tarpeelliseksi. Ansionmenetyksen korvaamista saattohoidon ajalta lähestytään kahdesta eri näkökulmasta. Selvityksen mukaan etuus voisi olla sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus (erityishoitoraha) taikka vammaistuki- tai omaishoidon palkkio –tyyppinen etuus. Mallit ovat laajuudeltaan ja kustannusvaikutuksiltaan erilaisia, ja niiden toimeenpano ja rahoitus eroavat toisistaan.
Selvityshenkilön näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisimmat vaihtoehdot etuuden järjestämiseksi olisivat joko oma säännös sairausvakuutuslakiin kiinteämääräisestä saattohoitorahasta tai kokonaan uusi etuuslaki tukimuotoisesta saattohoitoetuudesta. Esitettyjen eri säätämisvaihtoehtojen asettaminen etusijajärjestykseen riippuu kuitenkin siitä, mitä seikkoja halutaan priorisoida.