Kuluttajat kiertotaloudessa : Kohti kiertotaloutta ja korjaamista edistävää yhteiskuntaa
Arnould, Eric; Berg, Annukka; Frisk, Matleena; Heiskanen, Eva; Korsunova, Angelina; Kuure, Senja; Laakso, Senja; Lammi, Minna; Matschoss, Kaisa; Mykkänen, Juri; Myllärniemi, Joona; Posti, Mikko; Repo, Petteri; Rinkinen, Jenny; Råberg, Mirka; Shove, Elizabeth; Uusitalo, Outi (2023-02-13)
Ympäristöministeriö
13.02.2023
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:5Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-231-0Tiivistelmä
Kansallinen kiertotalousohjelma pyrkii kohti yhteiskuntaa, jossa kiertotaloudesta tulee talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä.
Tämän raportin tavoitteena on tarkastella kiertotaloutta kuluttajanäkökulmasta. Raportissa esitellään kuluttajien ja kulutustutkijoiden näkemyksiä kiertotaloudesta sekä pohditaan erityisesti korjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkastelussa on korjaaminen liiketoimintana, taitoina ja historiallisena kehityksenä. Kirjoittajat analysoivat tuotteiden elinkaaren pidentämistä, korjaustoiminnan elvyttämistä ja sitä, kuinka koulutusta voitaisiin kehittää,
jotta korjauspalvelut voisivat paremmin kehittyä Suomessa.
Raportin keskeisiin politiikkasuosituksiin kuuluu, että kuluttajien kiertotalouspalveluiden
TKI-työhön ja osaamiseen tulisi panostaa ainakin ammatillisessa koulutuksessa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kiertotalouspalvelujen kehittämiseksi voitaisiin käynnistää räätälöityjä kehittämis- ja rahoitusohjelmia sekä osoittaa niille sopivia digitaalisia alustoja ja tiloja. Jotta palveluilla olisi myös kysyntää, korjauspalveluiden elvyttämiseksi voitaisiin kokeilla esimerkiksi Wienin mallin mukaisia korjausseteleitä, kohdennettua arvonlisäveron alennusta tai kotitalousvähennyksen laajennusta. Samalla kuluttajille voitaisiin tarjota tietoa ja kokemuksia kiertotalouden mukaisista palveluista vaikkapa paikallisten korjausfestareiden muodossa.
Tämän raportin tavoitteena on tarkastella kiertotaloutta kuluttajanäkökulmasta. Raportissa esitellään kuluttajien ja kulutustutkijoiden näkemyksiä kiertotaloudesta sekä pohditaan erityisesti korjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkastelussa on korjaaminen liiketoimintana, taitoina ja historiallisena kehityksenä. Kirjoittajat analysoivat tuotteiden elinkaaren pidentämistä, korjaustoiminnan elvyttämistä ja sitä, kuinka koulutusta voitaisiin kehittää,
jotta korjauspalvelut voisivat paremmin kehittyä Suomessa.
Raportin keskeisiin politiikkasuosituksiin kuuluu, että kuluttajien kiertotalouspalveluiden
TKI-työhön ja osaamiseen tulisi panostaa ainakin ammatillisessa koulutuksessa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kiertotalouspalvelujen kehittämiseksi voitaisiin käynnistää räätälöityjä kehittämis- ja rahoitusohjelmia sekä osoittaa niille sopivia digitaalisia alustoja ja tiloja. Jotta palveluilla olisi myös kysyntää, korjauspalveluiden elvyttämiseksi voitaisiin kokeilla esimerkiksi Wienin mallin mukaisia korjausseteleitä, kohdennettua arvonlisäveron alennusta tai kotitalousvähennyksen laajennusta. Samalla kuluttajille voitaisiin tarjota tietoa ja kokemuksia kiertotalouden mukaisista palveluista vaikkapa paikallisten korjausfestareiden muodossa.