Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Suomen Agenda2030-toimeenpanon arviointi

Haila, Katri; Salminen, Vesa; Roiha, Ulla; Uitto, Heidi; Vikstedt, Elina; Vinnari, Eija; Vakkuri, Jarmo; Oreschnikoff, Aleksis; Uusikylä, Petri (2023-02-27)

Avaa tiedosto
VN_TEAS_2023_8.pdf (1.835Mt)
Policy Brief 2023:7 (FI) (361.7Kt)
Policy Brief 2023:7 (SV) (360.9Kt)
Policy Brief 2023:7 (EN) (494.3Kt)
Lataukset: 

Tilaa verkkokaupasta
Haila, Katri
Salminen, Vesa
Roiha, Ulla
Uitto, Heidi
Vikstedt, Elina
Vinnari, Eija
Vakkuri, Jarmo
Oreschnikoff, Aleksis
Uusikylä, Petri
Valtioneuvoston kanslia
27.02.2023
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:8
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-381-4
Tiivistelmä
Suomen Agenda2030:n toimeenpanon arviointi oli rajattu valtionhallinnon toimiin ja ohjausjärjestelmään sekä vuosiin 2019–2022. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysiä, haastatteluita, kyselyä, verrokkimaa-arviota ja työpajoja.

Suomella on vaikeuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, vaikka Suomi on johtavia maita kestävän kehityksen edistämisessä. Suomen haasteet liittyvät erityisesti ekologiseen kestävyyteen sekä globaalivastuuseen ja rajat ylittäviin negatiivisiin vaikutuksiin.

Agenda2030-toimeenpanon tavoitteenasettelu on aiempaa selkeämpää ja systeeminen lähestymistapa toimeenpanossa on vahvistunut. Agenda2030:n tavoitteet näkyvät selkeimmin eri hallinnonalojen strategioissa ja tulosohjauksessa, mutta hallinnonalojen välillä käytännöissä on suurta vaihtelua. Agenda2030:n tavoitteita ei nykyisellään huomioida riittävästi säädös- ja budjettivalmistelussa.

Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuutena on sen pitkä sekä laaja-alainen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen. Heikkoutena on monimutkaisuus ja hajanaisuus. Nykyinen malli tukee puutteellisesti ilmiöperusteista poikkihallinnollista ohjausta ja kestävyyden kolmen ulottuvuuden samanaikaista huomiointia. Suomi on edustanut vahvasti kansainvälisillä foorumeilla, mutta globaalivastuun tulisi näkyä vahvemmin osana kaikkien hallinnonalojen toimintaa.

Kuvaus

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto