Suomen Agenda2030-toimeenpanon arviointi

Abstract

Suomen Agenda2030:n toimeenpanon arviointi oli rajattu valtionhallinnon toimiin ja ohjausjärjestelmään sekä vuosiin 2019–2022. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysiä, haastatteluita, kyselyä, verrokkimaa-arviota ja työpajoja.

Suomella on vaikeuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, vaikka Suomi on johtavia maita kestävän kehityksen edistämisessä. Suomen haasteet liittyvät erityisesti ekologiseen kestävyyteen sekä globaalivastuuseen ja rajat ylittäviin negatiivisiin vaikutuksiin.

Agenda2030-toimeenpanon tavoitteenasettelu on aiempaa selkeämpää ja systeeminen lähestymistapa toimeenpanossa on vahvistunut. Agenda2030:n tavoitteet näkyvät selkeimmin eri hallinnonalojen strategioissa ja tulosohjauksessa, mutta hallinnonalojen välillä käytännöissä on suurta vaihtelua. Agenda2030:n tavoitteita ei nykyisellään huomioida riittävästi säädös- ja budjettivalmistelussa.

Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuutena on sen pitkä sekä laaja-alainen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen. Heikkoutena on monimutkaisuus ja hajanaisuus. Nykyinen malli tukee puutteellisesti ilmiöperusteista poikkihallinnollista ohjausta ja kestävyyden kolmen ulottuvuuden samanaikaista huomiointia. Suomi on edustanut vahvasti kansainvälisillä foorumeilla, mutta globaalivastuun tulisi näkyä vahvemmin osana kaikkien hallinnonalojen toimintaa.