Kohti laadukasta lainvalmistelua : Lainvalmisteluprosessin laatuindikaattorit
Uusikylä, Petri; Keinänen, Anssi; Vartiainen, Niko; Ervasti, Kaijus Tuomo; Salminen, Vesa; Kettinen, Juha; Lintinen, Urho; Köppä, Lassi; Lindström, Elina (2023-03-02)
Valtioneuvoston kanslia
02.03.2023
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:13Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-467-5Tiivistelmä
Tässä raportissa on selvitetty hyvän lainvalmistelun keskeisiä ominaisuuksia ja laadittu ehdotus lainvalmistelun laatua mittaavista indikaattoreista. Näiden toimenpiteiden avulla arvioitiin lainvalmisteluprosessin nykytilaa, vahvuuksia, heikkouksia ja niiden syitä sekä laadittiin kuusi kehittämissuositusta lainvalmisteluprosessin kehittämiseksi.
Lainvalmisteluprosessin laatua käsittelevä kansainvälinen tutkimus on vähäistä ja kotimainen tutkimus on pistemäistä ja sattumanvaraista. Lainvalmisteluprosessin laadusta ei ole saatavilla kattavaa ja luotettavaa seurantatietoa. Säädöshankkeiden tietokantojen tai järjestelmien tietovarantoja tulee kehittää lainvalmistelun laadun seurannan parantamiseksi.
Hankkeessa kehitettiin lainvalmistelun laatuindikaattorijärjestelmä, joka perustuu seitsemään osa-alueeseen: 1) aloite, tarve ja relevanssi 2) organisointi ja johtaminen ministeriöissä 3) resursointi ja kyvykkyydet 4) tietoperusta 5) osallisuus ja kuuleminen 6) prosessin laatu ja sujuvuus 7) lain vaikutusten arviointi.
Pilotoidut barometrit osoittivat, että eniten kehitettävää on lainvalmisteluprosessin resursoinnissa, johtamisessa, prosessien suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi sidosryhmät toivoivat, että kuulemis- ja osallisuuskäytäntöjen vuorovaikutuksellisuutta kehitettäisiin enemmän.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Lainvalmisteluprosessin laatua käsittelevä kansainvälinen tutkimus on vähäistä ja kotimainen tutkimus on pistemäistä ja sattumanvaraista. Lainvalmisteluprosessin laadusta ei ole saatavilla kattavaa ja luotettavaa seurantatietoa. Säädöshankkeiden tietokantojen tai järjestelmien tietovarantoja tulee kehittää lainvalmistelun laadun seurannan parantamiseksi.
Hankkeessa kehitettiin lainvalmistelun laatuindikaattorijärjestelmä, joka perustuu seitsemään osa-alueeseen: 1) aloite, tarve ja relevanssi 2) organisointi ja johtaminen ministeriöissä 3) resursointi ja kyvykkyydet 4) tietoperusta 5) osallisuus ja kuuleminen 6) prosessin laatu ja sujuvuus 7) lain vaikutusten arviointi.
Pilotoidut barometrit osoittivat, että eniten kehitettävää on lainvalmisteluprosessin resursoinnissa, johtamisessa, prosessien suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi sidosryhmät toivoivat, että kuulemis- ja osallisuuskäytäntöjen vuorovaikutuksellisuutta kehitettäisiin enemmän.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.