Verokartoitus 2023
Valtiovarainministeriö
06.03.2023
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:15Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-436-3Tiivistelmä
Verokartoitus on jatkoa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorolle, ja se on laadittu rinnakkain meno- ja rakennekartoituksen kanssa. Kartoituksen tehtävänä on tuottaa poliittisen päätöksenteon tueksi aineistoa verojärjestelmän tuottamista tuloista, tuottaa tietoa verojärjestelmän eri kiristysvaihtoehdoista ja arvioida niiden vaikutuksia.
Kun verotusta on tarpeen kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi, kiristykset tulee toteuttaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa työllisyydelle ja talouskasvulle ja että ne parantavat verojärjestelmän rakennetta. Verotuksen rakenteella on merkitystä sen kannalta, miten tehokkaasti veroeurot saadaan kerättyä, ja miten suuri on verotuksen taloudelle aiheuttama haitta. Työn ja yritystoiminnan tuloverotusta voidaan pitää talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta.
Verojärjestelmän näkökulmasta verotuottojen kasvattamiseksi parhaita keinoja olisivat alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen sekä osinkoverotuksen neutraalisuusongelmien lieventäminen kiristämällä listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta. Valmiste- ja liikenneverojen tuottojen laskua voidaan hidastaa verojen indeksoinnilla ja mm. energiaveron korotuksilla. Työn ja yritystoiminnan verotuksen kiristämiseen tulee suhtautua pidättyväisesti. Julkisen talouden sopeuttamista ei tule laskea sellaisten toimenpiteiden varaan, joiden vaikutuksia ei pystytä riittävällä varmuudella arvioimaan.
Kun verotusta on tarpeen kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi, kiristykset tulee toteuttaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa työllisyydelle ja talouskasvulle ja että ne parantavat verojärjestelmän rakennetta. Verotuksen rakenteella on merkitystä sen kannalta, miten tehokkaasti veroeurot saadaan kerättyä, ja miten suuri on verotuksen taloudelle aiheuttama haitta. Työn ja yritystoiminnan tuloverotusta voidaan pitää talouskasvun kannalta haitallisempana kuin laajapohjaisen kulutuksen verotusta ja kiinteistöverotusta.
Verojärjestelmän näkökulmasta verotuottojen kasvattamiseksi parhaita keinoja olisivat alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen sekä osinkoverotuksen neutraalisuusongelmien lieventäminen kiristämällä listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta. Valmiste- ja liikenneverojen tuottojen laskua voidaan hidastaa verojen indeksoinnilla ja mm. energiaveron korotuksilla. Työn ja yritystoiminnan verotuksen kiristämiseen tulee suhtautua pidättyväisesti. Julkisen talouden sopeuttamista ei tule laskea sellaisten toimenpiteiden varaan, joiden vaikutuksia ei pystytä riittävällä varmuudella arvioimaan.