Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi : Mikrosimulaatioanalyysi sekä kolmen keskeisen uudistuksen arviointi
Paavola, Juho-Matti; Tanhua, Inkeri; Kotiranta, Sami; Koev, Eugen (2023-03-10)
Valtiovarainministeriö
10.03.2023
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:17Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-086-0Tiivistelmä
Tässä selvityksessä tarkastellaan vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutuksia. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä tehtyjen päätösten sukupuolivaikutuksista sekä antaa kokonaiskuva siitä, miten sukupuolten tasa-arvo on kehittynyt Suomessa kuluvan vaalikauden aikana talouspolitiikan seurauksena. Selvitys tuottaa tietoa myös sukupuolivaikutusten arvioinnin kehittämisen tueksi jatkossa.
Selvitys jakautuu kahteen erilliseen osuuteen. Ensimmäisessä osiossa arvioidaan mikrosimulaatiomallilla kuluneen vaalikauden pysyviä muutoksia sosiaaliturvaetuuksiin ja henkilöverotukseen. Tarkastelun perusteella muutokset ovat olleet hieman sekä sukupuolten välisiä että sisäisiä eroja kaventavia.
Toisessa osioissa arvioidaan kolmen kuluneen vaalikauden keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutuksia. Arviointiin valittiin mukaan perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen sekä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto. Niiden arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvoon edistävästi tai neutraalisti.
Kokonaisuudessaan kuluneen vaalikauden talouspolitiikka on arvion perusteella sukupuolivaikutusten osalta ollut neutraalia tai sukupuolten tasa-arvoa edistävää. Vähintäänkin voidaan sanoa, että talouspolitiikan toimenpiteet eivät ole kuluneella vaalikaudella heikentäneet sukupuolten tasa-arvoa.
Selvitys jakautuu kahteen erilliseen osuuteen. Ensimmäisessä osiossa arvioidaan mikrosimulaatiomallilla kuluneen vaalikauden pysyviä muutoksia sosiaaliturvaetuuksiin ja henkilöverotukseen. Tarkastelun perusteella muutokset ovat olleet hieman sekä sukupuolten välisiä että sisäisiä eroja kaventavia.
Toisessa osioissa arvioidaan kolmen kuluneen vaalikauden keskeisen uudistuksen sukupuolivaikutuksia. Arviointiin valittiin mukaan perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen sekä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto. Niiden arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvoon edistävästi tai neutraalisti.
Kokonaisuudessaan kuluneen vaalikauden talouspolitiikka on arvion perusteella sukupuolivaikutusten osalta ollut neutraalia tai sukupuolten tasa-arvoa edistävää. Vähintäänkin voidaan sanoa, että talouspolitiikan toimenpiteet eivät ole kuluneella vaalikaudella heikentäneet sukupuolten tasa-arvoa.