Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän (IPP) toiminnan arviointi ja oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteiden tilannekatsaus
Hjelt, Mari; Peltoniemi, Suvi; Moisio, Matleena; Pursiainen, Riina; Saukkonen, Tuuli (2023-03-14)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-966-3Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten kiihtyessä tarvitaan yhä enemmän laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Ilmastopolitiikan kysymykset ja siihen liittyvät oikeudenmukaisuuden näkökulmat vaikuttavat kaikkiin yhteiskunnan jäseniin. Pääministerin puheenjohtama ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (IPP) on perustettu ilmastonmuutosta koskevan laajan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistamiseksi.
Arviointi kattoi IPP:n toiminnan sen ensimmäisellä toimikaudella 2020–2023. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuteen liittyvä tilannekatsaus.
Arviointi toteaa, että IPP:n toiminta on tärkeää ja sitä tulisi jatkaa ja kehittää. Kehittämiskohteina on tarve lisätä pyöreän pöydän keskustelevuutta, IPP:n tavoitteiden kirkastaminen, sekä muun toiminnan kytkeminen valmisteluun entistä vahvemmin. IPP:n suunnittelussa tulisi punnita tarkkaan IPP:n jäsenten lukumäärä ja edustavuus, asiantuntijatyön ja korkeimman johdon työskentelyn tasapaino, kokousrytmi, muun toiminnan organisointi ja resursointi sekä puheenjohtajuuteen liittyvät kysymykset.
Tilannekatsauksen perusteella oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteet ovat kaikkialla nuoria. Suomi on toimenpiteissään vähintäänkin samalla tasolla muiden maiden kanssa. IPP on toimintamallina ainutlaatuinen. On suositeltavaa, että Suomi arvioi oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteitään.
Arviointi kattoi IPP:n toiminnan sen ensimmäisellä toimikaudella 2020–2023. Lisäksi hankkeessa tuotettiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuteen liittyvä tilannekatsaus.
Arviointi toteaa, että IPP:n toiminta on tärkeää ja sitä tulisi jatkaa ja kehittää. Kehittämiskohteina on tarve lisätä pyöreän pöydän keskustelevuutta, IPP:n tavoitteiden kirkastaminen, sekä muun toiminnan kytkeminen valmisteluun entistä vahvemmin. IPP:n suunnittelussa tulisi punnita tarkkaan IPP:n jäsenten lukumäärä ja edustavuus, asiantuntijatyön ja korkeimman johdon työskentelyn tasapaino, kokousrytmi, muun toiminnan organisointi ja resursointi sekä puheenjohtajuuteen liittyvät kysymykset.
Tilannekatsauksen perusteella oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteet ovat kaikkialla nuoria. Suomi on toimenpiteissään vähintäänkin samalla tasolla muiden maiden kanssa. IPP on toimintamallina ainutlaatuinen. On suositeltavaa, että Suomi arvioi oikeudenmukaisen siirtymän toimenpiteitään.