Työolobarometri 2022
Lyly-Yrjänäinen, Maija (2023-03-15)
Työ- ja elinkeinoministeriö
15.03.2023
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:13This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-786-1Tiivistelmä
Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työelämän laatua. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka joka vuosi. Viime vuosien kriiseistä ja työelämässä tapahtuneista muutoksista huolimatta työelämän laatu on säilynyt melko hyvänä.
Syksyllä 2022 palkansaajien näkemykset omasta asemasta työmarkkinoilla olivat pääosin myönteisiä. Digitaaliset sovellukset ja ylipäänsä tekniset laitteet ovat läpäisseet työelämän ja etätyön tekemisestä on tullut arkista niissä töissä, joissa se on mahdollista. Palkansaajia kannustetaan jatkuvaan oppimiseen työssä, mutta osaamisen kehittäminen työssä jakaantuu hyvin epätasaisesti eri palkansaajaryhmien kesken.
Fyysisesti raskaaksi työnsä kokivat muita useammin nuorimmat ja vanhimmat palkansaajat sekä työntekijäammateissa toimivat. Henkisesti raskaaksi työnsä kokivat etenkin toimihenkilöt sekä kuntien palkansaajat.
Palkansaajista suurin osa koki työssään ainakin joskus olevansa innostunut, täynnä energiaa ja uppoutuvansa työhön. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tunteita oli runsaalla puolella palkansaajista ja työnsä merkitykselliseksi koki jopa 85 prosenttia vastaajista. Yhdessä tekemisen ja merkityksellisyyden tuntemukset ovat yleisiä etenkin kunta-alalla.
Vaikutusmahdollisuudet ovat korona-ajan jälkeen nousussa kaikilla barometrin mittaamilla osa-alueilla: työtahtiin, työtehtäviin, työnteon paikkoihin, työpaikan toiminnan kehittämiseen sekä töiden jakoon vaikuttamisessa.
Syksyllä 2022 palkansaajien näkemykset omasta asemasta työmarkkinoilla olivat pääosin myönteisiä. Digitaaliset sovellukset ja ylipäänsä tekniset laitteet ovat läpäisseet työelämän ja etätyön tekemisestä on tullut arkista niissä töissä, joissa se on mahdollista. Palkansaajia kannustetaan jatkuvaan oppimiseen työssä, mutta osaamisen kehittäminen työssä jakaantuu hyvin epätasaisesti eri palkansaajaryhmien kesken.
Fyysisesti raskaaksi työnsä kokivat muita useammin nuorimmat ja vanhimmat palkansaajat sekä työntekijäammateissa toimivat. Henkisesti raskaaksi työnsä kokivat etenkin toimihenkilöt sekä kuntien palkansaajat.
Palkansaajista suurin osa koki työssään ainakin joskus olevansa innostunut, täynnä energiaa ja uppoutuvansa työhön. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tunteita oli runsaalla puolella palkansaajista ja työnsä merkitykselliseksi koki jopa 85 prosenttia vastaajista. Yhdessä tekemisen ja merkityksellisyyden tuntemukset ovat yleisiä etenkin kunta-alalla.
Vaikutusmahdollisuudet ovat korona-ajan jälkeen nousussa kaikilla barometrin mittaamilla osa-alueilla: työtahtiin, työtehtäviin, työnteon paikkoihin, työpaikan toiminnan kehittämiseen sekä töiden jakoon vaikuttamisessa.