Puolustushallinnon materiaalipoliittinen strategia
Puolustusministeriö
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-269-1Tiivistelmä
Materiaalipolitiikan keskeisenä tavoitteena on kansallisen puolustuksen edellyttämien suorituskykyjen rakentaminen sekä sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. Suomella tulee olla kyky operoida puolustuksen kriittisiä järjestelmiä kaikissa turvallisuustilanteissa, tämän varmistamiseksi tarvitaan niin teknologista osaamista kuin materiaalista valmiutta. Puolustusvoimien kansalliset kumppanit sekä kansainväliset yhteistyöjärjestelyt ovat välttämätön osa sotilaallisen huoltovarmuuden kokonaisuutta.
Kehittämisohjelmissa luodaan perusteet suorituskykyjen hankinnalle. Oleellista on tunnistaa ns. kriittiset suorituskykyalueet, joissa sotilaallisen huoltovarmuuden vaatimukset ovat erityisen suuria. Hankintatoiminnan tavoitteena on Suomen puolustusjärjestelmään parhaiten sopivan suorituskyvyn hankkiminen tarkoituksenmukaisesti, kustannustehokkaasti sekä valtion keskeiset turvallisuusedut huomioiden.
Elinkelpoinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus, sen kansainvälinen verkottuminen sekä vientitoiminta mahdollistavat sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen ja edistävät maanpuolustuksen toimintakykyä. Materiaalipolitiikan kokonaisuudessa kotimaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli sekä keskeisten ase- ja muiden järjestelmien ylläpidossa että uusien suorituskykyjen kehittämisessä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luodaan ja ylläpidetään osaamista, joka tukee suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. T&K-toiminnan tulee olla tavoitteellista, riittävästi resursoitua sekä kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunutta.
Kansainvälisen materiaaliyhteistyön kautta kehitetään Suomen puolustusjärjestelmän suorituskykyjä sekä materiaalista ja osaamisen huoltovarmuutta. Materiaaliyhteistyö on osa laajempaa puolustusyhteistyötä ja sen päämääriä. Materiaaliyhteistyöhön osallistumista ohjaa Puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn kehittämistarpeet sekä tarve ylläpitää kansallisen puolustuksen edellyttämää riittävää puolustusteollista ja -teknologista osaamista. Teollisuuden verkostoitumisen ja viennin edistäminen on osa kansainvälistä materiaaliyhteistyötä.
Tämän strategian toimeenpanosta vastaavat yhteistyössä puolustusministeriö, Puolustusvoimat sekä muut toimijat, kuten kotimaassa toimiva alan teollisuus-, tiede- ja tutkimusyhteisö. Toimeenpanoa varten laaditaan erillinen asiakirja, jossa määritellään ne toimenpiteet, joilla strategiassa mainittuihin tavoitteisiin pyritään.
Kehittämisohjelmissa luodaan perusteet suorituskykyjen hankinnalle. Oleellista on tunnistaa ns. kriittiset suorituskykyalueet, joissa sotilaallisen huoltovarmuuden vaatimukset ovat erityisen suuria. Hankintatoiminnan tavoitteena on Suomen puolustusjärjestelmään parhaiten sopivan suorituskyvyn hankkiminen tarkoituksenmukaisesti, kustannustehokkaasti sekä valtion keskeiset turvallisuusedut huomioiden.
Elinkelpoinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus, sen kansainvälinen verkottuminen sekä vientitoiminta mahdollistavat sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen ja edistävät maanpuolustuksen toimintakykyä. Materiaalipolitiikan kokonaisuudessa kotimaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli sekä keskeisten ase- ja muiden järjestelmien ylläpidossa että uusien suorituskykyjen kehittämisessä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luodaan ja ylläpidetään osaamista, joka tukee suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. T&K-toiminnan tulee olla tavoitteellista, riittävästi resursoitua sekä kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunutta.
Kansainvälisen materiaaliyhteistyön kautta kehitetään Suomen puolustusjärjestelmän suorituskykyjä sekä materiaalista ja osaamisen huoltovarmuutta. Materiaaliyhteistyö on osa laajempaa puolustusyhteistyötä ja sen päämääriä. Materiaaliyhteistyöhön osallistumista ohjaa Puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn kehittämistarpeet sekä tarve ylläpitää kansallisen puolustuksen edellyttämää riittävää puolustusteollista ja -teknologista osaamista. Teollisuuden verkostoitumisen ja viennin edistäminen on osa kansainvälistä materiaaliyhteistyötä.
Tämän strategian toimeenpanosta vastaavat yhteistyössä puolustusministeriö, Puolustusvoimat sekä muut toimijat, kuten kotimaassa toimiva alan teollisuus-, tiede- ja tutkimusyhteisö. Toimeenpanoa varten laaditaan erillinen asiakirja, jossa määritellään ne toimenpiteet, joilla strategiassa mainittuihin tavoitteisiin pyritään.