Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja? : Selvitys yliopistojen kielivalinnoista
Saarikivi, Janne; Koskinen, Jani (2023-07-04)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
04.07.2023
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:24Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-741-3Tiivistelmä
UIkomaalaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä on yliopistoissa lisääntynyt. Erityisesti ovat lisääntyneet englanninkieliset maisteriohjelmat. Myös suomenkielisiksi ilmoitetuissa ohjelmissa on paljon englanninkielistä opetusta. Lähes 90 % väitöskirjoista ja 40 % graduista tehdään englanniksi.
Kolmanneksella opiskelijoista kansalliskielinen opintopolku katkeaa kandidaatin- ja maisterintutkinnon välissä. Aalto-yliopistossa englanniksi opettaminen ulottuu laajana jo kandidaattiopintoihin. Lainvalvontaviranomaisten päätökset oikeudesta kansalliskieliseen opiskeluun eivät ole muuttaneet tilannetta.
Opiskelijakysely ilmensi tyytymättömyyttä tilanteeseen. 38 % suomenkielisistä ja 74 % ruotsinkielisistä vastaajista haluaa enemmän kursseja äidinkielellään. Mikäli mahdollista, yli 80 % haluaisi kurssin äidinkielellään.
Selvityksen suosituksiin kuuluvat selkeät linjaukset oikeudesta opiskeluun suomeksi ja ruotsiksi. Siinä ehdotetaan kielitaitovaatimusta ja opiskelujärjestelyjä ulkomailta rekrytoiduille opettajille, kansalliskielisestä tutkimuksesta palkitsemista ja suomenkielisissä opinto-ohjelmissa koulutettavien määrän kirjaamista yliopistojen tulossopimuksiin.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa yliopistoissa on lisättävä suomen kielen opetusta ja monikielisyyttä. Muuten edessä on kansalliskielten marginalisoituminen koulutuksessa ja muuallakin yhteiskunnassa.
Kolmanneksella opiskelijoista kansalliskielinen opintopolku katkeaa kandidaatin- ja maisterintutkinnon välissä. Aalto-yliopistossa englanniksi opettaminen ulottuu laajana jo kandidaattiopintoihin. Lainvalvontaviranomaisten päätökset oikeudesta kansalliskieliseen opiskeluun eivät ole muuttaneet tilannetta.
Opiskelijakysely ilmensi tyytymättömyyttä tilanteeseen. 38 % suomenkielisistä ja 74 % ruotsinkielisistä vastaajista haluaa enemmän kursseja äidinkielellään. Mikäli mahdollista, yli 80 % haluaisi kurssin äidinkielellään.
Selvityksen suosituksiin kuuluvat selkeät linjaukset oikeudesta opiskeluun suomeksi ja ruotsiksi. Siinä ehdotetaan kielitaitovaatimusta ja opiskelujärjestelyjä ulkomailta rekrytoiduille opettajille, kansalliskielisestä tutkimuksesta palkitsemista ja suomenkielisissä opinto-ohjelmissa koulutettavien määrän kirjaamista yliopistojen tulossopimuksiin.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa yliopistoissa on lisättävä suomen kielen opetusta ja monikielisyyttä. Muuten edessä on kansalliskielten marginalisoituminen koulutuksessa ja muuallakin yhteiskunnassa.