Naton ydinasepelote ja Suomi

Abstract

Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi merkitsi maan liittymistä ydinaseliittoumaan. Tämän tutkimusraportin tavoitteena on tarjota yleiskatsaus kansainvälisen ydinasejärjestyksen rakenteeseen ja trendeihin, Naton ydinasepelotteen perusteisiin ja sen toimeenpanoon sekä puolustusliiton ydinasepolitiikkaan liittyvään päätöksentekoon. Tutkimuksessa arvioidaan myös, millä tavalla Suomi voi halutessaan osallistua Naton ydinpelotepolitiikkaan ja mitä vaikutuksia Nato-jäsenyydellä on Suomen asevalvontapolitiikalle.

Ydinasepelote muodostaa yhden osan Naton pelotekokonaisuudesta, ja liittouma näkee ydinaseet sen turvallisuuden äärimmäisenä takeena. Yhdysvaltain ydinaseet muodostavat Naton ydinasepelotteen selkärangan, ja pieni osa sen ydinaseista on sijoitettu liittolaismaihin. Naton linjausten mukaan sen ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, sen painostamisen ehkäiseminen ja sotilaallisen aggression estäminen. Nato ei ole viime vuosina tehnyt suuria muutoksia ydinasepolitiikassaan.

Naton ydinasepolitiikan keskeisistä linjauksista päätetään Naton huippukokouksissa. Puolustusliitossa on ydinaseisiin liittyvää keskustelua varten oma korkean tason elin: ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä. Suomen kaltaisilla ydinaseettomilla jäsenillä on useita mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua liittokunnan ydinasepolitiikkaan. Suomi voi Naton jäsenenäkin jatkaa aktiivista asevalvontapolitiikkaa.