Tutkijanuran tilannekuva. Tutkijanuratyöryhmän loppuraportti
Opetus- ja kulttuuriministeriö
12.02.2016
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:2This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-387-3Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä tutkijanurakysymyksissä syventämään asettaman työryhmän tehtävänä oli mm. kartoittaa tutkijanuria korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa yhteistyön näkökulmasta, tunnistaa esteet ja kehittämistarpeet tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittämisessä, tehdä esityksiä yhteistyön esteiden poistamiseksi ja kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja toimia opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän tutkijanura-arvioinnin ohjausryhmänä. Johtopäätöksinään työryhmä toteaa, että tieteen ja tutkimuksen tekemisen luonne muuttuu kiihtyvällä vauhdilla laajoista globaaleista trendeistä johtuen. Lisäksi tutkimusjärjestelmää muokkaa kansantalouden vaikea tilanne. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmäämme tehdyistä julkisista panostuksista on saatava näkyvämpiä tuloksia. Tutkimusjärjestelmässä tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi. Entistä useampi työntekijä myös tutkimustehtävissä työskentelee työuransa aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla. Kansainvälistymisen alhainen taso on suomalaisen työelämän heikkous, johon on pureuduttava myös tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää kehitettäessä. Tutkijankoulutuksen saaneiden työurien moninaistuminen luo paljon erilaisia uramahdollisuuksia, mutta edellyttää myös nykyistä vahvempaa yhteistyötä. Järjestelmä ei voi olla yksin kenenkään tai minkään käsissä, vaan kokonaisuutta hoitavat eri toimijat yhdessä erilaisin roolein. Tohtorikoulutuksen sisältöjä ja ohjauksen laatua ja laadunvarmistusta kehitetään edelleen niin, että tohtori hakeutuu ja on pystyvä entistä useammanlaisiin töihin. Työryhmä suosittaa mm., että ministeriöt luovat kannusteita tutkimuslaitosten henkilökunnalle osallistumiseen opettajina ja ohjaajina koulutukseen ja että ohjaavat ministeriöt, tutkimusrahoittajat ja korkeakoulut kehittävät kannusteita organisaatiorajat ylittävän yhteistyön syventämiseen. Edelleen ryhmä suosittaa, että muun työelämän edustajat osallistuvat koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen esimerkiksi yhteisten tutkimushankkeiden kautta ja että yliopistot ottavat nykyistä paremmin huomioon tutkijoiden erilaiset uramahdollisuudet. Lisäksi ryhmän mukaan yliopistojen tulee laatia tutkijakoulutettavien ohjaajien ja ohjattavien taitopaketit ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee avata opetus- ja tutkimustehtävät kansainvälisesti avoimesti haettavaksi nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee kerätä nykyistä kattavammin tietoja korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytoinneista. Tehdyn arvioinnin pohjalta voidaan todeta neliportaisen tutkijanuran rakenteen toimineen yliopistoissa hyvin erityisesti tutkimuksen inhimillisten resurssien hallinnoinnin näkökulmasta. Toisaalta arviointi toi esiin järjestelmän selkeitä kehittämistarpeita (esim. ma. tehtäviä hoitavien asema).