Miten tohtorit työllistyvät

Abstract

Selvityksessä on tarkasteltu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tohtoreiden työl-listymiseen vaikuttavia tekijöitä ja vastattu toimeksiannon kysymyksiin miten ja miksi tohtorit työllistyvät. Tohtorikoulutettujen määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti viimeisen 25 vuoden aikana muun muassa 1990-luvulla käynnistyneen tohtorikoulutuksen kehittämistyön tuloksena. Siitä huolimatta, että tohtorien työttömyys on noussut 2000- ja 2010-luvuilla selvästi nopeammin kuin minkään muun koulutusasteen työttömyys, tohtorit työllistyvät korkeakoulutetuista edelleen parhaiten. Toimeksiannon kysymyksiä lähestyttiin seuraavien aineistojen avulla: dokumentti- ja kirjalli-suusanalyysi, haastattelut, sähköinen kysely ja ohjausryhmän keskustelutilaisuus. Kyselyyn saatiin erinomainen määrä vastauksia: yhtensä 1 808 tohtoria ja 357 jatko-opiskelijaa vastasi kyselyyn. Kaikkiaan selvityksessä haastateltiin 33 asiantuntijaa. Tohtoreiden työllistymiseen vaikuttavat tohtoreiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja jatkokoulutuksen laadun ohella hyvin merkittävästi ulkoiset tekijät kuten vallitsevat taloussuhdanteet. Selvityksen keskeisiä johtopäätöksiä ovat: - Tohtorien osaaminen hyödynnettävissä olevana yhteiskunnan pääomana korostuu työn luonteen muuttuessa yhä enemmän verkostomaiseksi - Tohtorintutkinto ei ratkaise rekrytoinnissa eikä jatkotutkinnon nopea suorittaminen edistä työllistymistä - Alan laaja tuntemus, monialaisuus ja verkostojen kehittyminen ovat keskeisiä tekijöitä tohtoreiden työllistymisen kannalta. - Apurahalla tohtoriksi opiskelevilla ovat heikoimmat työllistymismahdollisuudet. - Jatkokoulutuksen toteutus työelämän näkökulmasta vaihtelee yliopistojen välillä ja yliopistojen sisällä