Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Abstract

Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (MRL 319/2011) tulivat voimaan 15.4.2011. Tässä raportissa on tarkasteltu lainmuutoksen jälkeen hyväksyttyjen maakuntakaavojen vähittäiskaupan palveluverkkoa koskevia kaavaratkaisuja ja palveluverkkoselvityksiä sekä niiden välistä suhdetta. Maakuntien oman väestön ostovoiman kehityksestä johtuvaa liiketilan tarvetta on arvioitu eri maakunnissa varsin yhtenevällä tavalla. Merkittävimmät erot eri maakuntien palveluverkkoselvityksissä liittyvät maakuntien ulkopuolelta tulevan ostovoiman arviointiin erityisesti matkailijoiden osalta. Selvityksissä on liiketilan tarpeen osalta huomioitu lähinnä tarvetta kasvattavia tekijöitä mutta ei juurikaan liiketilan tarvetta vähentäviä tekijöitä. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan arviointi ei ole ollut maakunnissa yhtenäistä. Palveluverkkoselvitysten tulosten luotettavuudella on erityistä merkitystä, sillä maakuntakaavojen toteutumisen aikaväli on varsin pitkä, 10–20 vuotta. Vähittäiskaupan palveluverkon mitoitukseen sisältyvä joustovara voi johtaa siihen, etteivät maakuntakaavojen palveluverkon ratkaisut tule toteutumaan kokonaisuudessaan. Pahimmillaan joustovara saattaa mahdollistaa myös sellaisen kehityksen, jossa uudet liiketilat voivat sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle pitkälläkin aikavälillä. Palveluverkkoselvitysten liiketilan tarpeen arviointia on vaikeuttanut se, että kattavia tietoja vähittäiskaupan liiketilojen pinta-aloista ei ole ollut saatavilla. Lähtötietojen selvittäminen on koettu myös työlääksi. Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten näkemysten mukaan maakuntakaavojen vähittäiskaupan ratkaisuista on tullut liian yksityiskohtaisia suhteessa maakuntakaavan tehtävään yleispiirteisenä alueiden käytön suunnitelmana. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjausta koskevien erityisten sisältövaatimusten toteutumista ei ole tutkittu kaikissa maakuntakaavoissa kattavasti. Vaikutusten arvioinneissa on korostetusti tuotu esiin maakuntakaavojen vähittäiskaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisujen vaikutukset keskusta-alueisiin ja palveluverkkoon. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista on tutkittu lähinnä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten osalta. Osa maakuntakaavojen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevista suunnittelumääräyksistä on vaikeasti ymmärrettäviä. Lisäksi palveluverkkoselvitysten yksityiskohtaisuus vaikeuttaa kaavaratkaisujen arvioimisen kannalta olennaisen tiedon löytämistä. Vaikka tarve yhtenäisiin käytäntöihin palveluverkkoselvitysten sekä maakuntakaavojen kaupan ratkaisujen ja arviointien osalta on ilmeinen, on valtakunnallisten ohjeiden laatiminen haastavaa maakuntien erilaisista ominaispiirteistä johtuen.