Selvitys tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuudesta
Antila, Outi; Nousiainen, Kevät (2014)
Antila, Outi
Nousiainen, Kevät
sosiaali- ja terveysministeriö
2014
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:44This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3647-8Tiivistelmä
Tehokkaat tasa-arvoelimet ovat olennainen osa tasa-arvoa koskevan oikeusturvan saavutettavuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan selvittää sitä, miten oikeusturvan saavutettavuutta voidaan parantaa Suomessa tasa-arvolain valvontajärjestelmää kehittämällä.
Tutkimuksessa selvitetään tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuutta oikeudellisessa mielessä, mikä edellyttää tasa-arvolain mukaisen valvontajärjestelmän tehokkuuden arvioimista sen toimintaa koskevien tietojen valossa ja ennen kaikkea Euroopan unionin ja kansainvälisen normiston mittapuulla.
Valvontaa tarkastellaan sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän että tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Tasa-arvolain muutokset sekä yhtymäkohdat yhdenvertaisuuslainsäädäntöön ja työsuojeluviranomaisten toimintaan otetaan huomioon tarpeellisin osin. Erikseen käsitellään sovintoa sekä mahdollisuuksia tasa-arvoasioita käsittelevän lautakunnan käyttöasteen nostamiseksi ja siihen liittyen vireillepano-oikeutta lautakunnassa.
Selvitys etenee siten, että toisessa jaksossa käydään lyhyesti läpi säännökset, joiden valvontaa selvitys koskee. Tarkoituksena on osoittaa, että tasa-arvo-oikeuden keskeisten käsitteiden soveltaminen edellyttää asiantuntemusta ja tietoa käsitteiden tulkintakäytännöstä. Kolmannessa jaksossa tarkastellaan, miten syrjintä ilmenee Suomessa empiiristen tutkimusten mukaan ja kuinka tehokkaasti tasa-arvon edistämisvelvoitteet toteutuvat. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä valvontaa koskevista kehittämistarpeista. Neljännessä jaksossa käydään läpi keskeiset tasa-arvoelimiä koskeva normit ja niiden käytännön sovellutukset Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa sekä arvioidaan suomalaisten tasa-arvoviranomaisten toimivaltaa. Viimeisessä jaksossa kootaan yhteen selvityksen johtopäätökset ja suositukset tasa-arvolain valvontasäännösten kehittämiseksi.
Tutkimuksessa selvitetään tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuutta oikeudellisessa mielessä, mikä edellyttää tasa-arvolain mukaisen valvontajärjestelmän tehokkuuden arvioimista sen toimintaa koskevien tietojen valossa ja ennen kaikkea Euroopan unionin ja kansainvälisen normiston mittapuulla.
Valvontaa tarkastellaan sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän että tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Tasa-arvolain muutokset sekä yhtymäkohdat yhdenvertaisuuslainsäädäntöön ja työsuojeluviranomaisten toimintaan otetaan huomioon tarpeellisin osin. Erikseen käsitellään sovintoa sekä mahdollisuuksia tasa-arvoasioita käsittelevän lautakunnan käyttöasteen nostamiseksi ja siihen liittyen vireillepano-oikeutta lautakunnassa.
Selvitys etenee siten, että toisessa jaksossa käydään lyhyesti läpi säännökset, joiden valvontaa selvitys koskee. Tarkoituksena on osoittaa, että tasa-arvo-oikeuden keskeisten käsitteiden soveltaminen edellyttää asiantuntemusta ja tietoa käsitteiden tulkintakäytännöstä. Kolmannessa jaksossa tarkastellaan, miten syrjintä ilmenee Suomessa empiiristen tutkimusten mukaan ja kuinka tehokkaasti tasa-arvon edistämisvelvoitteet toteutuvat. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä valvontaa koskevista kehittämistarpeista. Neljännessä jaksossa käydään läpi keskeiset tasa-arvoelimiä koskeva normit ja niiden käytännön sovellutukset Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa sekä arvioidaan suomalaisten tasa-arvoviranomaisten toimivaltaa. Viimeisessä jaksossa kootaan yhteen selvityksen johtopäätökset ja suositukset tasa-arvolain valvontasäännösten kehittämiseksi.