Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Hedelmöityshoidon yhtenäiset perusteet. Selvityshenkilön raportti


Avaa tiedosto
URN_ISBN_978-952-00-3519-8.pdf (392.5Kt)
Lataukset: 

sosiaali- ja terveysministeriö
2014
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita (STM): 2014:30
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3519-8
Tiivistelmä
Terveydenhuoltolain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista. Ministeriö laatii yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhtenäiset hoidon perusteet. Lääkärit käyttävät suosituksia apunaan päättäessään potilaan hoidosta. Suositusten ohella lääkärin tulee ottaa hoitopäätöstä tehdessään huomioon potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja hoidon tarpeen sekä suunniteltuun hoitoon liittyvät riskit ja hyödyt. Yksittäinen lääkäri tai hammaslääkäri voi poiketa ohjeista perustellusta syystä. Lääkäri päättää potilaan hoidosta yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Vuonna 2012 Suomessa toimi 23 hedelmöityshoitoja antavaa terveydenhuollon toimintayksikkö, joista 13 oli yksityistä. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoja annettiin kaikissa viidessä yliopistosairaalassa sekä viidessä keskussairaalassa. Julkisella sektorilla tehtiin noin 40 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista. Hedelmöityshoitoja ilmoitettiin vuonna 2012 alkaneeksi 13.800 kappaletta. Hedelmöityshoitoja annettaessa hoitovalintojen lähtökohtana on käyttää vain vaikuttavia hoitoja. Raskauden alkamisen mahdollisuus varmistetaan ennen hoidon aloittamista muun muassa selvittämällä synnytinelinten rakenne ja munasarjojen toiminta sekä siemennesteen laatu. Raskausriskit arvioidaan sekä äidin että sikiön kannalta. Hoitotuloksen todennäköisyys tulisi olla vähintään 10 % koeputkihedelmöityshoidoissa yhtä hoitokiertoa kohti. Hormonihoidoissa ja inseminaatioissa hyväksytään alhaisempi onnistumisprosentti. Mahdollisimman moni hoitoa tarvitseva on pyrittävä saamaan oikea-aikaisesti hoidon piiriin. Hedelmöityshoitojen erityisryhmissä ja kehittämiskohteissa korostuu valtakunnallinen ja kansain-välisen yhteistyö. Näissä tilanteissa keskittäminen on tarpeen osaamisen ylläpitämisen ja resurssien säästämisen vuoksi.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto