Alueellinen varautuminen ja valmiussuunnittelu sairaanhoitopiireissä

Abstract

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä astuu voimaan vuonna 2017. Hallinnollisten rakenteiden muuttuminen vaikuttaa myös varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Tässä selvityksessä kartoitettiin sairaanhoitopiirien alueellisen varautumisen tilannetta ennen muutosta. Kyselyyn vastasi 20 sairaanhoitopiiriä ja 6 aluehallintovirastoa. Sairaanhoitopiireistä 12 raportoi tehneensä alueellisen valmiussuunnitelman ja viidellä suunnitelman teko oli vireillä. Valmiussuunnitelmissa oli varauduttu erityisesti suuronnettomuuksiin ja influenssapandemioihin. Pääsääntöisesti sairaanhoitopiirit ovat huomioineet suunnitelmissaan psykososiaalisen tuen koordinoinnin ja käytännön järjestämisen. Käytännön ongelmaksi voi tulla psykososiaalisen tuen johtaminen, koska tuen järjestäjiä on alueilla lukuisia. Selvitys osoitti, että kaikki vastaajat eivät ymmärtäneet samalla tavoin alueellisen valmiussuunnitelman käsitettä. Myöskään kaikki vastaajat eivät välttämättä olleet tietoisia kaikista suunnitelmista, joita alueella on laadittu. Selvityksen perusteella aluehallintovirastojen tulisi jatkossa tarkemmin ohjata ja valvoa alueellisten valmiussuunnitelmien laatimista. Myös sairaanhoitopiirien sisällä tiedottamista valmiussuunnitelmista tulisi tehostaa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeä osa varautumista ja häiriötilanteissa toimimista. Selvityksessä kartoitettiin valmiussuunnittelun lisäksi, millaisia yhteistyökokouksia, koulutuksia ja harjoituksia varautumiseen liittyen sairaanhoitopiirit järjestävät, ja mitä yhteistyökumppaneita on näissä mukana.