Aktiivinen sosiaalipolitiikka. Kuntoutuskokeilut vuosina 2001–2004 -ohjausryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö
2004
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2004:11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504227050
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504227050
Tiivistelmä
Aktiivinen sosiaalipolitiikka kuntoutuskokeilut perustuvat aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän muistiossaan esittämään kahteen varhennetun kuntoutuksen kokeiluun: syrjäytymisvaarassa olevien 15–17-vuotiaiden nuorten varhennettu kuntoutuskokeilu ja 45 vuotta täyttäneiden pitkäaikaistyöttömien varhaisvaiheen ammatillinen kuntoutuskokeilu. Kumpaankin kuntoutuskokeiluun on tarkoitus vuosina 2001–2004 käyttää 3,36 milj. euroa eli yhteensä 6,7 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 13.12.2000 kuntoutuskokeilujen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvien kuntoutuskokeilujen toteuttamista. Työryhmän toimikausi ajoittuu 15.12.2000–31.3.2005 väliselle ajalle. Kuntoutuskokeilujen toteutuksesta vastaa Kansaneläkelaitos.
Nuorten kuntoutuskokeilun aikana kehitetään toimivaa yhteistyömallia, jossa nuori, hänen lähiverkostonsa, paikalliset toimijat sekä Kela ja palvelujen tuottajat toimivat aktiivisesti yhdessä. Kokeilun avulla pyritään lisäksi selvittämään olisiko tehtävä toiminnan ja rahoituksen lainsäädännöllisiä uudistuksia pysyvän palvelumallin luomiseksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kuntoutuskokeilun tavoitteena on myös nuoren syrjäytymisen ehkäiseminen ja syrjäytymiskierteen katkaiseminen.
Nuorten kuntoutuskokeilua toteutettiin 18 erilaisella toimintamallilla eri puolilla Suomea. Nuorten kokonaismäärä vuosien 2001–2003 aikana oli yhteensä 630 nuorta. Osan hankkeista jatkuu vuoden 2004 loppuun.
Nuorten kuntoutuskokeiluun kytkettiin arviointitutkimus. Tutkimuksen teki Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskus. Tutkijat nostivat arvioinnissa esille 15–17-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisen hyviä käytäntöjä ja Ideaalimallin.
Kuntoutuskokeilujen ohjausryhmä esittää seuraavia suosituksia nuorten kuntoutuskokeilujen toteutuksen ja niihin kytketyn arviointitutkimuksen perusteella: 1) Kuntoutuskokeilujen ohjausryhmä miettii jatkossa, mitkä ovat mahdollisuudet järjestää nuorten kuntoutuskokeilun kohderyhmälle kuntoutuspalveluja. 2) Tämän kokeilun pohjalta perustetaan eri hallinnonalojen ja muiden, nuorten kanssa toimivien tahojen, edustajista työryhmä. Työryhmä tekee Hyvä käytännöt –muistion. 3) Tässä vaiheessa suosituksena nähdään, että tämän kohderyhmän nuorille voidaan nykyisten resurssien puitteissa tarjota tukea eri toimialojen palveluilla.
Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien (myöh. Kipinä-) kuntoutuskokeilun tavoitteena on luoda toimiva yhteistyömalli, jossa kuntoutuja, paikalliset toimijat sekä Kela ja palveluntuottajat toimivat aktiivisesti yhdessä. Kokeilun avulla pyritään lisäksi selvittämään olisiko tehtävissä lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka loisivat pysyvän mallin
kuntoutuspalvelujen tarjoamisesta syrjäytymisvaarassa oleville työttömille. Kuntoutuskokeilun tavoitteena on myös kuntoutujan työllistyminen pitkällä aikavälillä. Joidenkin kohdalla tavoitteeksi voidaan hyväksyä elämänhallinnan parantaminen.
Kipinä-kuntoutuskokeilussa järjestettiin pilottivaihe vuonna 2002. Kipinä-kuntoutuskokeilut käynnistyivät erilaisilla toimintamalleilla eri puolilla Suomea vuonna 2003 kolmentoista palveluntuottajan toteuttamana. Kokeilu jatkuu vuoden 2004 loppuun. Vuoden 2003 lopussa Kipinä-kuntoutuskokeilu oli tarjonnut palveluja yhteensä 355 kuntoutujalle. Myös Kipinä-kuntoutuskokeiluun on kytketty arviointitutkimus
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 13.12.2000 kuntoutuskokeilujen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvien kuntoutuskokeilujen toteuttamista. Työryhmän toimikausi ajoittuu 15.12.2000–31.3.2005 väliselle ajalle. Kuntoutuskokeilujen toteutuksesta vastaa Kansaneläkelaitos.
Nuorten kuntoutuskokeilun aikana kehitetään toimivaa yhteistyömallia, jossa nuori, hänen lähiverkostonsa, paikalliset toimijat sekä Kela ja palvelujen tuottajat toimivat aktiivisesti yhdessä. Kokeilun avulla pyritään lisäksi selvittämään olisiko tehtävä toiminnan ja rahoituksen lainsäädännöllisiä uudistuksia pysyvän palvelumallin luomiseksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kuntoutuskokeilun tavoitteena on myös nuoren syrjäytymisen ehkäiseminen ja syrjäytymiskierteen katkaiseminen.
Nuorten kuntoutuskokeilua toteutettiin 18 erilaisella toimintamallilla eri puolilla Suomea. Nuorten kokonaismäärä vuosien 2001–2003 aikana oli yhteensä 630 nuorta. Osan hankkeista jatkuu vuoden 2004 loppuun.
Nuorten kuntoutuskokeiluun kytkettiin arviointitutkimus. Tutkimuksen teki Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskus. Tutkijat nostivat arvioinnissa esille 15–17-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisen hyviä käytäntöjä ja Ideaalimallin.
Kuntoutuskokeilujen ohjausryhmä esittää seuraavia suosituksia nuorten kuntoutuskokeilujen toteutuksen ja niihin kytketyn arviointitutkimuksen perusteella: 1) Kuntoutuskokeilujen ohjausryhmä miettii jatkossa, mitkä ovat mahdollisuudet järjestää nuorten kuntoutuskokeilun kohderyhmälle kuntoutuspalveluja. 2) Tämän kokeilun pohjalta perustetaan eri hallinnonalojen ja muiden, nuorten kanssa toimivien tahojen, edustajista työryhmä. Työryhmä tekee Hyvä käytännöt –muistion. 3) Tässä vaiheessa suosituksena nähdään, että tämän kohderyhmän nuorille voidaan nykyisten resurssien puitteissa tarjota tukea eri toimialojen palveluilla.
Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien (myöh. Kipinä-) kuntoutuskokeilun tavoitteena on luoda toimiva yhteistyömalli, jossa kuntoutuja, paikalliset toimijat sekä Kela ja palveluntuottajat toimivat aktiivisesti yhdessä. Kokeilun avulla pyritään lisäksi selvittämään olisiko tehtävissä lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka loisivat pysyvän mallin
kuntoutuspalvelujen tarjoamisesta syrjäytymisvaarassa oleville työttömille. Kuntoutuskokeilun tavoitteena on myös kuntoutujan työllistyminen pitkällä aikavälillä. Joidenkin kohdalla tavoitteeksi voidaan hyväksyä elämänhallinnan parantaminen.
Kipinä-kuntoutuskokeilussa järjestettiin pilottivaihe vuonna 2002. Kipinä-kuntoutuskokeilut käynnistyivät erilaisilla toimintamalleilla eri puolilla Suomea vuonna 2003 kolmentoista palveluntuottajan toteuttamana. Kokeilu jatkuu vuoden 2004 loppuun. Vuoden 2003 lopussa Kipinä-kuntoutuskokeilu oli tarjonnut palveluja yhteensä 355 kuntoutujalle. Myös Kipinä-kuntoutuskokeiluun on kytketty arviointitutkimus