Lapsilisätyöryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö
2001
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health 2000:26This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223886Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään lapsilisän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja arvioimaan järjestelmän muutostarvetta sekä tekemään sen pohjalta lainsäädäntöön tarvittavat muutosesitykset. Tavoitteeksi työryhmälle asetettiin tehdä arvio ja toimenpide-ehdotukset lapsilisäjärjestelmän kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tuli työssään selvittää lapsilisän ja opintotuen yhteensovittamista sekä lapsilisäjärjestelmän kehittämistä lapsiperheiden tukijärjestelmänä, jonka tehtävänä on tasata lapsen kulutuksesta perheille aiheutuvia kustannuksia. Tuolloin tuli erityisesti ottaa tarkastelun kohteeksi nykyisen lapsilisäjärjestelmän rakenteen tarkoituksenmukaisuus kaikille lapsille samoilla periaatteilla kohdennettuna, perheen lapsien määrän mukaan määräytyvänä ja verottomana perhepoliittisena tukena. Samassa yhteydessä tehtäväksi annettiin arvioida lapsilisäjärjestelmän käyttökelpoisuutta perheiden erityistilanteisiin kohdennetun tuen väylänä adoption tai useamman lapsen samanaikaisen syntymän yhteydessä.
Työryhmä tarkastelee muistiossaan lapsilisäjärjestelmän kehittymistä sekä aikaisempia lapsilisän kehittämiseen liittyviä työryhmäkannanottoja. Muistioon sisältyy osio lapsilisäjärjestelmien kansainvälisestä vertailusta. Työryhmä selvitteli lapsiperheiden toimeentuloa sekä lapsista aiheutuvia kustannuksia sekä vertaili lapsilisän, toimeentulotuen ja elatustuen tasoa. Työryhmä pohti toimeksiantonsa mukaisesti erityisesti lapsilisän laajentamista 17-vuotiaille, porrasteisena maksettavan lapsilisän tarkoituksenmukaisuutta, lapsilisän verottomuutta sekä lapsilisän tarveharkintaisuutta. Samoin työryhmä arvioi tämän hetkisen lapsilisän tason riittävyyttä lapsen kulutuksesta aiheutuvien menojen korvauksena. Lisäksi työryhmä arvioi lapsilisäjärjestelmän käyttökelpoisuutta perheessä tapahtuvaan adoptioon sekä useamman lapsen samanaikaisen syntymään liittyvän tuen kanavana.
Työryhmä esittää lapsilisän laajentamista ja opintorahan maksamisen lakkauttamista 17-vuotiaille lapsille. Työryhmän näkemyksen mukaan lapsilisän tason jälkeenjääneisyys tulisi korjata. Lapsilisä tulisi edelleenkin maksaa lapsiluvun mukaan porrasteisena, koska tuki ei korvaa riittävästi lapsesta aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä esittää selvitettäväksi olisiko tarkoituksenmukaista ohjata yksinhuoltajien perustuva taloudellinen tuki muun kuin lapsilisäjärjestelmän kautta. Lapsilisäjärjestelmään ei tule sisällyttää perheen erityistilanteisiin liittyviä tukimuotoja. Lapsilisä tulee työryhmän näkemyksen mukaan säilyttää verottomana ja universaalina (ei-tarveharkintaisena) lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena.
Työryhmä tarkastelee muistiossaan lapsilisäjärjestelmän kehittymistä sekä aikaisempia lapsilisän kehittämiseen liittyviä työryhmäkannanottoja. Muistioon sisältyy osio lapsilisäjärjestelmien kansainvälisestä vertailusta. Työryhmä selvitteli lapsiperheiden toimeentuloa sekä lapsista aiheutuvia kustannuksia sekä vertaili lapsilisän, toimeentulotuen ja elatustuen tasoa. Työryhmä pohti toimeksiantonsa mukaisesti erityisesti lapsilisän laajentamista 17-vuotiaille, porrasteisena maksettavan lapsilisän tarkoituksenmukaisuutta, lapsilisän verottomuutta sekä lapsilisän tarveharkintaisuutta. Samoin työryhmä arvioi tämän hetkisen lapsilisän tason riittävyyttä lapsen kulutuksesta aiheutuvien menojen korvauksena. Lisäksi työryhmä arvioi lapsilisäjärjestelmän käyttökelpoisuutta perheessä tapahtuvaan adoptioon sekä useamman lapsen samanaikaisen syntymään liittyvän tuen kanavana.
Työryhmä esittää lapsilisän laajentamista ja opintorahan maksamisen lakkauttamista 17-vuotiaille lapsille. Työryhmän näkemyksen mukaan lapsilisän tason jälkeenjääneisyys tulisi korjata. Lapsilisä tulisi edelleenkin maksaa lapsiluvun mukaan porrasteisena, koska tuki ei korvaa riittävästi lapsesta aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä esittää selvitettäväksi olisiko tarkoituksenmukaista ohjata yksinhuoltajien perustuva taloudellinen tuki muun kuin lapsilisäjärjestelmän kautta. Lapsilisäjärjestelmään ei tule sisällyttää perheen erityistilanteisiin liittyviä tukimuotoja. Lapsilisä tulee työryhmän näkemyksen mukaan säilyttää verottomana ja universaalina (ei-tarveharkintaisena) lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena.