Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet : Masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta eri ammateissa sairausryhmittäin vuosina 1997–2006. Rekisteriaineistoon sisältyi 272 000 henkilöä. Seurantajaksolla työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi työntekijäammateissa miehillä 141 ja naisilla 117 sekä asiantuntija-ammateissa miehillä 62 ja naisilla 69 aina 10 000 henkilövuotta kohden. Suhteellisesti eniten eläkkeitä alkoi molemmilla sukupuolilla maa- ja vesirakennusalan avustaville työntekijöille, puutarhatyöntekijöille ja lomittajille sekä miehillä rakennusalan viimeistely- ja aputyöntekijöille ja naisilla siivoojille ja sairaala-apulaisille. Henkilövuosimäärältään isoista ammateista suuri eläkealkavuus oli naisilla siivoojien lisäksi perus-, lähi- ja kodinhoitajilla, myyjillä ja maatalousyrittäjillä sekä miehillä ajoneuvonkuljettajilla ja -korjaajilla, sähkö- ja elektroniikka-asentajilla ja kirvesmiehillä.

Suuren eläkealkavuuden ammateissa lähes poikkeuksetta tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvia eläkkeitä alkoi keskimääräistä enemmän. Alle 58-vuotiailla mielenterveyden häiriöihin perustuvia eläkkeitä alkoi työntekijäammateissa enemmän kuin asiantuntija-ammateissa. Nuoremmissa ikäryhmissä keskimääräistä suurempi eläkealkavuus mielenterveyden häiriöissä liittyi skitsofreniaan ym. psykooseihin ja vanhemmissa ikäryhmissä mielialahäiriöihin, erityisesti masennustiloihin, sekä myös päihteiden aiheuttamiin häiriöihin.

Masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi naisilla keskimääräistä enemmän muun muassa seuraavissa ammateissa: sairaanhoitajat, myymälä-, ravintola- ja siivousesimiehet sekä johtajat. Kokonaisuudessaan näitä eläkkeitä alkoi enemmän työntekijä- kuin asiantuntija-ammateissa. Masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus oli kuitenkin huipussaan 58–64-vuotiailla asiantuntijanaisilla. Työntekijöiden suuri masennukseen perustuva työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus liittyi muun muassa pitkittyneisiin tai toistuviin työttömyysjaksoihin.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli suurempi naisilla kuin miehillä. Suurin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkavuus oli julkisen sektorin ammattiryhmissä kuten hoitoalalla sekä siivous- ja kiinteistönhoitotyössä. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä korostuivat tule-sairaudet, määräaikaisissa kuntoutustuissa puolestaan mielenterveyden häiriöt.