Sosiaali- ja terveydenhuollon tietouudistus 2005 : Väestön terveydentila -ryhmän raportti
Sosiaali- ja terveysministeriö
2004
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2003:36
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504224989Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.4.2002 työryhmän laatimaan selvityksen väestön terveyden tilaa kuvaavista tilastoista, tutkimuksista ja selvityksistä, niiden ajankohdista ja tekijöistä. Raportissa kuvataan terveyttä koskevien tietojen ja tietojärjestelmien kehittyminen ja nykytila Suomessa, esitetään katsaus eräiden Euroopan maiden terveyden tietojärjestelmiin ja tarkastellaan ikäryhmittäin nykyisiä tietoja, tietolähteitä, tiedonkeruuta ja tietojen saatavuutta. Raportista käy ilmi miten väestön terveydentilaa koskevat tiedot tulisi jatkossa kerätä sekä vastuutahot. Tärkeimmät suositukset ovat:
- Sosiaali- ja terveysministeriön, tilastoviranomaisten (Tilastokeskus ja Stakes), sektoritutkimuslaitosten (Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos) sekä Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä on tiivistettävä.
- Terveyttä, hyvinvointia, palveluja ja sosiaaliturvaa koskevia tietoja varten toimijoiden on luotava yhtenäinen käyttöliittymä.
- Toimijoiden on huolehdittava terveystietojen ylläpidosta ja jakelusta käyttäjien kannalta mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa, kehitettävä yhdessä sähköinen opastusjärjestelmä sekä osallistuttava alueellisen ja paikallisen tiedonhankinnan ja ohjauksen kehittämiseen.
- Nykyisestä on parannettava etenkin lasten ja nuorten terveyden, ikääntyvien ja ikääntyneiden terveyden, työ- ja toimintakyvyn sekä mielenterveyden ja sen häiriöiden, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, hengityselinten sairauksien, allergioiden, dementioiden, aistivikojen ja suun terveyden osalta.
- Kattavan tietojärjestelmän kehittämiseksi kysely-, haastattelu- ja terveystarkastustutkimusten sekä valtakunnallisten terveysrekisterien jatkuvuus ja uusien tietojärjestelmien valmistuminen ja käyttöönotto pitää varmistaa.
- Tietojärjestelmän kehittäminen aiheuttaa lisämenoja, jotka neljässä budjettirahoitetussa laitoksessa (Kansanterveyslaitos, Stakes, Tilastokeskus, Työterveyslaitos) ovat sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 noin 1 miljoonaa euroa (ilman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja terveyden edistämisen tietojärjestelmiä) ja Kansaneläkelaitoksessa kahtena ensimmäisenä vuotena noin 0,1 miljoonaa euroa. Vuodesta 2007 alkaen lisämenot kaikissa viidessä laitoksessa ovat 0,5 – 0,7 miljoonaa euroa vuodessa. Summat eivät sisällä väestötutkimuksien toteuttamista.
- Toimijoiden tulee yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa kehittää yhtenäinen maksupolitiikka niin, etteivät kustannukset estä tietojen käyttöä.
- Mahdollisuudet lainsäädäntöä ja menettelytapoja tarkistamalla edistää terveysseurannassa tarvittavien tietojen käyttöä etenkin Kansanterveyslaitoksessa ja Työterveyslaitoksessa on selvitettävä
- Sosiaali- ja terveysministeriön, tilastoviranomaisten (Tilastokeskus ja Stakes), sektoritutkimuslaitosten (Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos) sekä Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä on tiivistettävä.
- Terveyttä, hyvinvointia, palveluja ja sosiaaliturvaa koskevia tietoja varten toimijoiden on luotava yhtenäinen käyttöliittymä.
- Toimijoiden on huolehdittava terveystietojen ylläpidosta ja jakelusta käyttäjien kannalta mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa, kehitettävä yhdessä sähköinen opastusjärjestelmä sekä osallistuttava alueellisen ja paikallisen tiedonhankinnan ja ohjauksen kehittämiseen.
- Nykyisestä on parannettava etenkin lasten ja nuorten terveyden, ikääntyvien ja ikääntyneiden terveyden, työ- ja toimintakyvyn sekä mielenterveyden ja sen häiriöiden, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, hengityselinten sairauksien, allergioiden, dementioiden, aistivikojen ja suun terveyden osalta.
- Kattavan tietojärjestelmän kehittämiseksi kysely-, haastattelu- ja terveystarkastustutkimusten sekä valtakunnallisten terveysrekisterien jatkuvuus ja uusien tietojärjestelmien valmistuminen ja käyttöönotto pitää varmistaa.
- Tietojärjestelmän kehittäminen aiheuttaa lisämenoja, jotka neljässä budjettirahoitetussa laitoksessa (Kansanterveyslaitos, Stakes, Tilastokeskus, Työterveyslaitos) ovat sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 noin 1 miljoonaa euroa (ilman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja terveyden edistämisen tietojärjestelmiä) ja Kansaneläkelaitoksessa kahtena ensimmäisenä vuotena noin 0,1 miljoonaa euroa. Vuodesta 2007 alkaen lisämenot kaikissa viidessä laitoksessa ovat 0,5 – 0,7 miljoonaa euroa vuodessa. Summat eivät sisällä väestötutkimuksien toteuttamista.
- Toimijoiden tulee yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa kehittää yhtenäinen maksupolitiikka niin, etteivät kustannukset estä tietojen käyttöä.
- Mahdollisuudet lainsäädäntöä ja menettelytapoja tarkistamalla edistää terveysseurannassa tarvittavien tietojen käyttöä etenkin Kansanterveyslaitoksessa ja Työterveyslaitoksessa on selvitettävä