Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankejärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö
2002
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2001:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504224790Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.11.1999 työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 luvun mukaisten perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Työryhmän tehtävänä oli 1) valmistella ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä 2) valmistella uudistumisen käynnistymiseen liittyvä ministeriön ohjeistus ja koulutus.
Työryhmä selvitti nykyisin voimassa olevan perustamishankejärjestelmän mukaisen rakentamisen tilaa kunnissa ja kuntayhtymissä, hankejärjestelmän uudistamiseen liittyvien selvitysten sisältöä sekä uudistusta valmisteltaessa huomioon otettavat lainsäädäntömuutokset. Lisäksi selvitettiin erilaisia sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevia rahoitusjärjestelmiä ja kuvattiin eräitä merkittäviä kehittämishankkeita, joita sosiaali- ja terveysministeriö on ollut rahoittamassa. Työryhmä päätyi jo alkuvaiheessa siihen, että vaikka merkittävä osa nykyisin perustamishankkeisiin käytettävissä olevista voimavaroista suunnataan jatkossa kehittämishankkeiden tukemiseen, myös rakentamista tulee jossain määrin tukea.
Työryhmä teki ehdotuksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamiseksi siten, että lakiin lisättäisiin säännökset kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemisesta. Valtionavustusta kehittämishankkeen toteuttamiseen voisi saada kunta tai kuntayhtymä, mutta hankkeeseen voisi osallistua myös muita kuin kunnallisia organisaatioita, esimerkiksi alan järjestöjä. Tavoitteena on erityisesti kiinnittää huomiota sellaisten kuntien tarpeisiin, joilla ei ole riittävästi henkilöstö- ja muita voimavaroja tai osaamista toimintojen uudistamis- tai kehittämishankkeisiin.
Kuntien yhteistyöllä saataisiin aikaan hankkeita, joihin kunnilla ei olisi yksin mahdollisuuksia. Kuntien ja kuntayhtymien rakentamista työryhmä ehdotti voitavan tukea silloin, jos kunnan taloudellinen tilanne on erityisen vaikea ja hanke olisi välttämätön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Työryhmä teki pääpiirteittäisen ehdotuksen alemmanasteisesta sääntelystä ja ohjeistuksesta. Työryhmä on todennut, että vuosittain annettavaan valtioneuvoston asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista
tulee jatkossa sisällyttää muun muassa kehittämishankkeille asetettavat painopisteet ja kriteerit. Asetustasoisen sääntelyn lisäksi on todennäköisesti tarpeen antaa myös vapaamuotoisempaa ohjausta joko oppaan tai ohjeen muodossa.
Työryhmä selvitti nykyisin voimassa olevan perustamishankejärjestelmän mukaisen rakentamisen tilaa kunnissa ja kuntayhtymissä, hankejärjestelmän uudistamiseen liittyvien selvitysten sisältöä sekä uudistusta valmisteltaessa huomioon otettavat lainsäädäntömuutokset. Lisäksi selvitettiin erilaisia sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevia rahoitusjärjestelmiä ja kuvattiin eräitä merkittäviä kehittämishankkeita, joita sosiaali- ja terveysministeriö on ollut rahoittamassa. Työryhmä päätyi jo alkuvaiheessa siihen, että vaikka merkittävä osa nykyisin perustamishankkeisiin käytettävissä olevista voimavaroista suunnataan jatkossa kehittämishankkeiden tukemiseen, myös rakentamista tulee jossain määrin tukea.
Työryhmä teki ehdotuksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamiseksi siten, että lakiin lisättäisiin säännökset kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemisesta. Valtionavustusta kehittämishankkeen toteuttamiseen voisi saada kunta tai kuntayhtymä, mutta hankkeeseen voisi osallistua myös muita kuin kunnallisia organisaatioita, esimerkiksi alan järjestöjä. Tavoitteena on erityisesti kiinnittää huomiota sellaisten kuntien tarpeisiin, joilla ei ole riittävästi henkilöstö- ja muita voimavaroja tai osaamista toimintojen uudistamis- tai kehittämishankkeisiin.
Kuntien yhteistyöllä saataisiin aikaan hankkeita, joihin kunnilla ei olisi yksin mahdollisuuksia. Kuntien ja kuntayhtymien rakentamista työryhmä ehdotti voitavan tukea silloin, jos kunnan taloudellinen tilanne on erityisen vaikea ja hanke olisi välttämätön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Työryhmä teki pääpiirteittäisen ehdotuksen alemmanasteisesta sääntelystä ja ohjeistuksesta. Työryhmä on todennut, että vuosittain annettavaan valtioneuvoston asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista
tulee jatkossa sisällyttää muun muassa kehittämishankkeille asetettavat painopisteet ja kriteerit. Asetustasoisen sääntelyn lisäksi on todennäköisesti tarpeen antaa myös vapaamuotoisempaa ohjausta joko oppaan tai ohjeen muodossa.