Kansallisen Ikäohjelman seurantaraportti 2001
Sosiaali- ja terveysministeriö, Työministeriö
2001
Julkaisusarja:
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita - Social- och hälsovårdsministeriets promemorior - Working group memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health: 2001:17
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504227065Tiivistelmä
Vuotta 2000 koskeva Kansallisen ikäohjelman seurantaraportti keskittyy erittelemään ikääntyneitä, 55 vuotta täyttäneitä. Syynä on se, että heidän työllisyytensä on kaikista ikäryhmistä kehnoin. Vuoden 2000 kehitys poikkeaa tästä kuvasta täysin.
Vuonna 2000 ikääntyneitten työllisyys parani kaikista ikäryhmistä eniten! 55-59-vuotiaista myös tuli vuonna 2000 ensimmäinen 5-vuotisikäryhmä, joka on saavuttanut viime vuosikymmenen talouslamaa edeltäneen työllisyystason. Ikääntyneiden työllisyyden paraneminen johtuu ennen muuta siitä, että he pysyvät entistä kauemmin työelämässä. Ikääntyneiden asema työelämässä on tullut entistä paremmaksi. He kokevat ikäsyrjintää huomattavasti aikaisempaa harvemmin.
Ikääntyneiden näkemykset työpaikkojen johtamisilmapiiristä ovat nuorten ohella eri ikäryhmistä myönteisimmät. Ikääntyneitten näkemys työelämän muutoksen suunnasta on parantunut kaikista ikäryhmistä eniten vuodesta 1999.
Ikääntyneet siirtyvät työelämästä yleensä eläkkeelle. Varhaiseläkkeille siirtyminen on kuitenkin vähentynyt 1990-luvulla. Eläkkeelle siirtymisikä jatkoikin nousuaan
vuonna 2000. Se oli 59,1 vuotta, mikä on korkeampi kuin kertaakaan 1990-luvulla. Myönteisen kehityksen näyttää kuitenkin kyseenalaistavan jatkossa se, että ikääntyneiden työkyky on selvästi alentunut vuonna 2000. Tämä kehitys ei kuitenkaan välttämättä ole huolestuttavaa, vaan saattaa johtua siitä, että ikääntyneet pysyvät entistä pitempään työelämässä ja ovat tämän vuoksi entistä vanhempia ja myös huonokuntoisempia.
Ikääntyneet näkevät, että työttömäksi joutuessaan heidän mahdollisuutensa saada uutta työtä ovat vähäiset. He pitävät työllistymismahdollisuuksien vähäisyyden keskeisenä syynä juuri ikäänsä. Näkemykset vastaavat työttömäksi joutuneiden ikääntyneiden
huonoja työllistymisnäkymiä. Ikääntyneiden työttömien vaikeus työllistyä muodostaa ikääntyneitten keskeisen työmarkkinaongelman
Vuonna 2000 ikääntyneitten työllisyys parani kaikista ikäryhmistä eniten! 55-59-vuotiaista myös tuli vuonna 2000 ensimmäinen 5-vuotisikäryhmä, joka on saavuttanut viime vuosikymmenen talouslamaa edeltäneen työllisyystason. Ikääntyneiden työllisyyden paraneminen johtuu ennen muuta siitä, että he pysyvät entistä kauemmin työelämässä. Ikääntyneiden asema työelämässä on tullut entistä paremmaksi. He kokevat ikäsyrjintää huomattavasti aikaisempaa harvemmin.
Ikääntyneiden näkemykset työpaikkojen johtamisilmapiiristä ovat nuorten ohella eri ikäryhmistä myönteisimmät. Ikääntyneitten näkemys työelämän muutoksen suunnasta on parantunut kaikista ikäryhmistä eniten vuodesta 1999.
Ikääntyneet siirtyvät työelämästä yleensä eläkkeelle. Varhaiseläkkeille siirtyminen on kuitenkin vähentynyt 1990-luvulla. Eläkkeelle siirtymisikä jatkoikin nousuaan
vuonna 2000. Se oli 59,1 vuotta, mikä on korkeampi kuin kertaakaan 1990-luvulla. Myönteisen kehityksen näyttää kuitenkin kyseenalaistavan jatkossa se, että ikääntyneiden työkyky on selvästi alentunut vuonna 2000. Tämä kehitys ei kuitenkaan välttämättä ole huolestuttavaa, vaan saattaa johtua siitä, että ikääntyneet pysyvät entistä pitempään työelämässä ja ovat tämän vuoksi entistä vanhempia ja myös huonokuntoisempia.
Ikääntyneet näkevät, että työttömäksi joutuessaan heidän mahdollisuutensa saada uutta työtä ovat vähäiset. He pitävät työllistymismahdollisuuksien vähäisyyden keskeisenä syynä juuri ikäänsä. Näkemykset vastaavat työttömäksi joutuneiden ikääntyneiden
huonoja työllistymisnäkymiä. Ikääntyneiden työttömien vaikeus työllistyä muodostaa ikääntyneitten keskeisen työmarkkinaongelman