Lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmän uudistamistyöryhmän muistio

Abstract

Työryhmän selvitysten perusteella lääkkeiden velvoitevarastointi on Suomen lääkehuollon kannalta edelleenkin tarpeellista ja sen nykyinen hallintorakenne toimiva. Velvoitevarastointi edistää terveydenhuollossa tarvittavien lääkevalmisteiden saatavuutta, alueellista valmiutta ja normaaliaikaista riskihallintaa.

Velvoitevarastoinnin periaatteellinen merkitys on terveydenhuollon toimintavarmuuden ja potilasturvallisuuden kannalta kasvanut lain säätämisen jälkeen, koska kotimainen lääketeollisuus on luopunut useiden terveydenhuollon kannalta tärkeiden lääkevalmisteiden tuotannosta. Lääketeollisuus on kansainvälisesti keskittynyt ja erikoistunut, valmistus tapahtuu usein alihankintana ja saatavuuteen vaikuttavien tekijöiden seuranta on vaikeutunut. Häiriötilanteisiin varautumisessa on otettava huomioon, että Euroopan unionilla ei ole yhteisiä huoltovarmuusjärjestelyjä vaan valmiuden mahdollinen toteutus on kansallisella vastuulla.

Muuttuneiden uhkakuvien perusteella voidaan arvioida, että laajamittaisen ja pitkään kestävän lääkkeiden tuonnin esteen todennäköisyys ei ole suuri. Samoin lääkkeiden tarpeen laaja ja pitkäkestoinen lisääntyminen on varsin epätodennäköistä. Siksi useiden lääkeryhmien kohdalla nykyisen laajuisiin velvoitevarastoihin ei enää ole tarvetta. Kuitenkin osa uusista uhkakuvista edellyttää, että jatkossakin eräiden keskeisten lääkevalmisteiden velvoitevarastot ovat suuruudeltaan nykyisellä tasolla.

Koska nykyinen lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä on pääosin varsin hyvin toimiva, työryhmä esittää velvoitevarastoinnin jatkamista nykyistä järjestelmää kehittämällä. Työryhmän käsityksen mukaan järjestelmän keskeisiä kehittämistarpeita ovat:

- varastointivelvoitetta vähennetään eräissä lääkeryhmissä - kunnallisessa terveydenhuollossa selvennetään velvoitteen kohdentumista koskevia säänöksiä - varastointikorvauksissa tulee ottaa huomioon infuusionesteiden vaatimat suuret säilytystilat - korvausmenettelyjä tulee selkeyttää - varastojen suuruuden tulisi vastata mahdollisimman pitkälle todellista myyntiä, myös lääkevaihdon aiheuttamat muutokset myyntiin tulee voida ottaa huomioon varastointivelvoitteen aikana - velvoitevarastojen alituslupien tarpeen vähentäminen - rokotteiden velvoitevarastoinnin erityistarpeiden huomioon ottaminen - lääkkeiden annostelutarvikkeiden huoltovarmuuden kehittäminen - säännösten luominen velvoitevarastojen laajamittaiseen käyttöönottoon poikkeustilanteissa - lainsäädännön ajanmukaistaminen