Kansallisen terveydenhuollon hankkeen seurantaryhmän raportti sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2003 toiminnasta

Abstract

Raportissa kuvataan kansallisen hankkeen vuoden 2003 toimintaa seurantaryhmän arvioimana. Raportti on seurantaryhmän kolmas arvio hankkeen etenemisestä.

Seurantaryhmä on kiinnittänyt huomiota erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin. 1) Seurantaryhmä pitää edelleen tärkeänä terveyden edellytysten turvaamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä. Ryhmä kiinnittää huomiota erityisesti ylipainoisuuden lisääntymisen ehkäisyyn, alkoholin ja huumeiden käytön kasvusuuntauksen pysäyttämiseen ja siihen liittyvään sairastavuuden ja sosiaalisten vaikeuksien ehkäisemiseen. Liikunta- ja ravitsemustottumusten muodostumisen kannalta on hyvä panostaa yhteistyöhön päiväkotien, koulujen ja järjestöjen kanssa.

2) Seurantaryhmä painottaa täydennyskoulutusta tehtävien kehittämisessä ja työntekijän ammattiosaamisen parantamisessa. Täydennyskoulutus toimii työn organisoinnin, toimintojen ja johtamisen tukena, eikä mekaanisena velvoitteena. Täydennyskoulutuksen laadusta on huolehdittava ja seurattava koulutuksen toteutumista. Täydennyskoulutuksen lisäksi on parannettava ammattikorkeakoulun ja yliopistokoulutuksen kliinisen osaamisen opetusta sekä työhön perehdytysohjelmaa. Asia vaatii OPM ja STM sekä koulutusyksiköiden ja terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteistyötä.

3) Potilaiden hoidon varmistaminen edellyttää toimintatapojen, työprosessien ja rakenteiden kehittämistä, henkilöstön pysyvyyttä ja saatavuutta ja eri henkilöstöryhmien osaamisen hyödyntämistä palvelujen käyttäjän parhaaksi Aluetukiverkoston toimintamahdollisuksista tulee pitkäjänteisesti huolehtia, jotta alueellinen tietotaitokapasiteetti saadaan käyttöön sekä terveyshankkeessa että yhteistyössä sosiaalihankkeen kanssa. Henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen liittyvää toimenpidekokonaisuus on edelleen ensisijainen. Työolosuhteisiin vaikuttamista ja esimiestyöhön panostamista on lisättävä.

4) Seurantaryhmä toistaa ehdotuksensa hankkeen toteuttamistavan (menetelmät, prosessit) tutkimuksellisen arvioinnin toteuttamiseksi. Vähintään tulisi seurata eri lähteistä tulevien lyhyt- ja pitkäaikaisen rahoituksen alueellisia vaikutuksia. Rahoituksen myöntämisen lähtökohtana tulee olla alueellisen palvelustrategian toteutuminen. Tämä olisi mahdollista esim. eri lähteistä tulevan rahoituksen myöntämispäätösten koordinaatiolla yhteistyössä lääninhallituksen, maakuntaliittojen, sairaanhoitopiirien sekä terveyskeskusten kesken.