Vammaispalvelujen järjestäminen ja osaaminen. Selvitys vammaislakien yhdistämisestä
sosiaali- ja terveysministeriö
2005
Julkaisusarja:
Selvityksiä 2005:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-00-1637-6Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 27.5.2004 erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paaran selvittämään ja tekemään ehdotukset vaikea- ja monivammaisten tarvitsemien palvelujen hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä sekä palveluissa tarvittavan erityisosaamisen turvaamisesta. Tehtävä liittyi hallitusohjelman mukaiseen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvityshenkilön tueksi ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Selvityshenkilö ehdottaa raportissaan seuraavia toimenpiteitä:
1. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistetään viimeistään vuonna 2009.
2. Vuosina 2005 – 2007 tarkistetaan yleislainsäädäntö vammaisten kansalaisten palvelujen saannin turvaamiseksi.
3. Erityisosaamisen varmistamiseksi nykyiset erityishuoltopiirin kuntayhtymät muutetaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymiksi niissä maakunnissa, joissa ne eivät jo aikaisemmin ole yhdistyneet sairaanhoitopiiriin tai maakuntayhtymään.
4. Kunnat vastaavat edelleen vammaispalvelujen järjestämisestä, mutta valtio osallistuu palveluiden rahoittamiseen merkittävästi nykyistä enemmän.
5. Laaditaan ”Suomen vammaispoliittinen ohjelma” kymmenen vuoden ajanjaksoksi.
Edellä sanottujen pääehdotusten lisäksi selvityshenkilö esittää muita vammaisten ihmisten elämään liittyviä lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia uudistuksia, joista osa ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille hallinnon aloille.
Kustannusvaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että vammaispalvelujen kustannukset nousevat nykyisenkin lainsäädännön olosuhteissa noin 10 prosentin vuosivauhdilla palvelujen tarpeen kasvusta, niiden laadun paranemisesta sekä asiakaskunnan laajentumisesta johtuen. Asumiseen ja itsenäiseen elämään liittyvien palvelujen lisätarve aiheuttaa jatkossa suurimmat kustannuspaineet vammaispalveluissa.
Vammaisille ihmisille välttämättömät palvelut ovat nykyisellään liiaksi riippuvaisia kuntien taloudellisista voimavaroista. Selvityshenkilö esittää palvelujen rahoitukseen merkittävää muutosta siten, että valtio kustantaisi lisäpanostuksellaan puolet kuntien vammaispalvelujen kustannuksista. Tämä tarkoittaisi vuonna 2009 noin 500 miljoonan euron vuosimenojen lisäystä valtiolle. Asiakkaille vammaisuuden vuoksi tarvittavat erityispalvelut säilyisivät pääosin maksuttomina.
Selvityshenkilö ehdottaa raportissaan seuraavia toimenpiteitä:
1. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistetään viimeistään vuonna 2009.
2. Vuosina 2005 – 2007 tarkistetaan yleislainsäädäntö vammaisten kansalaisten palvelujen saannin turvaamiseksi.
3. Erityisosaamisen varmistamiseksi nykyiset erityishuoltopiirin kuntayhtymät muutetaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymiksi niissä maakunnissa, joissa ne eivät jo aikaisemmin ole yhdistyneet sairaanhoitopiiriin tai maakuntayhtymään.
4. Kunnat vastaavat edelleen vammaispalvelujen järjestämisestä, mutta valtio osallistuu palveluiden rahoittamiseen merkittävästi nykyistä enemmän.
5. Laaditaan ”Suomen vammaispoliittinen ohjelma” kymmenen vuoden ajanjaksoksi.
Edellä sanottujen pääehdotusten lisäksi selvityshenkilö esittää muita vammaisten ihmisten elämään liittyviä lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia uudistuksia, joista osa ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille hallinnon aloille.
Kustannusvaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että vammaispalvelujen kustannukset nousevat nykyisenkin lainsäädännön olosuhteissa noin 10 prosentin vuosivauhdilla palvelujen tarpeen kasvusta, niiden laadun paranemisesta sekä asiakaskunnan laajentumisesta johtuen. Asumiseen ja itsenäiseen elämään liittyvien palvelujen lisätarve aiheuttaa jatkossa suurimmat kustannuspaineet vammaispalveluissa.
Vammaisille ihmisille välttämättömät palvelut ovat nykyisellään liiaksi riippuvaisia kuntien taloudellisista voimavaroista. Selvityshenkilö esittää palvelujen rahoitukseen merkittävää muutosta siten, että valtio kustantaisi lisäpanostuksellaan puolet kuntien vammaispalvelujen kustannuksista. Tämä tarkoittaisi vuonna 2009 noin 500 miljoonan euron vuosimenojen lisäystä valtiolle. Asiakkaille vammaisuuden vuoksi tarvittavat erityispalvelut säilyisivät pääosin maksuttomina.