Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-mallin kokeilun suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän loppuarviointi
sosiaali- ja terveysministeriö
17.12.2015
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2015:44This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3682-9Tiivistelmä
Työryhmän tavoitteena oli selvittää YTHS-mallin soveltuvuutta ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi vuosina 2011–2014 toteutettavan kokeilun avulla sekä esittää loppuarvioinnin perusteella jatkotoimenpide-ehdotukset. YTHS-mallin kokeilussa vertailtiin kokeilupaikkakuntien Seinäjoki ja Lappeenranta sekä vertailupaikkakuntien Kuopio ja Hämeenlinna erilaisia opiskeluterveydenhuollon toimintaympäristöjä ja toteuttamistapoja. Arviointi kohdistui opiskeluterveydenhuollon palveluiden käyttöön ja saatavuuteen. Arviointiin liittyi palvelujen käyttäjien antama palaute ja kokemukset.
Kokeilun perusteella YTHS-malli soveltuu hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi/malliksi niin opiskelijoiden kuin palveluntuottajienkin näkökulmasta. Opiskelijat olivat tyytyväisiä YTHS-kokeilumallilla tuotettuihin palveluihin. He myös käyttivät niitä ja opiskelijoiden terveydellisiin tarpeisiin pystyttiin vastaamaan.
YTHS-mallissa opiskeluterveydenhuollon sisältö määräytyy terveydenhuoltolain 17 §:n mukaan samoin kuin kunnallisesti tuotetun opiskeluterveydenhuollon. YTHS-mallissa palvelut tarjotaan yhtenä kokonaisuutena ja opiskelijat osallistuvat palvelujen suunnitteluun. YTHS-mallin rahoitus koostuu Kelan, opiskelijoiden ja kunnan rahoitusosuuksista. YTHS-mallissa opiskelijat maksavat käyntimaksujen lisäksi pakollisen terveydenhoitomaksun ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä.
Kokeilu toteutettiin perustuen opiskelijoiden vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun maksamiseen. Kokeilussa vain osa opiskelijoista (Seinäjoki 38 % ja Lappeenranta 52 %, kevät 2013) maksoi terveydenhoitomaksun. Kokeiluun osallistuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä jäi huomattavasti odotettua pienemmäksi, tavoitteena oli 80 %. Kokeilu osoitti, että vapaaehtoinen terveydenhoitomaksu ei toimi.
Kokeilun päätyttyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on edetty, mutta opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä asioita on edelleen auki. Opiskeluterveydenhuollon järjestämisen säädöspohja ja YTHS:n rahoitus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä joka tapauksessa arvioitava uudelleen. Toimeksiantonsa puitteissa kokeilun suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä esittää sote-valmistelussa huomioitaviksi seuraavia asioita: Opiskeluterveydenhuollon erityisluonteen vuoksi on perusteltua, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotanto olisi valtakunnallista ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunutta. Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi nykyisellä yliopisto- opiskelijoiden terveydenhuoltomallilla on ratkaistava valtiontuki- ja hankintaoikeudelliset näkökohdat sekä terveydenhoitomaksuun liittyvät kysymykset. Jatkovalmistelussa on selvitettävä, mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta kaikki korkeakouluopiskelijat saataisiin laadukkaiden, integroitujen ja opiskelukykyä tukevien palveluiden piiriin.
Kokeilun perusteella YTHS-malli soveltuu hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavaksi/malliksi niin opiskelijoiden kuin palveluntuottajienkin näkökulmasta. Opiskelijat olivat tyytyväisiä YTHS-kokeilumallilla tuotettuihin palveluihin. He myös käyttivät niitä ja opiskelijoiden terveydellisiin tarpeisiin pystyttiin vastaamaan.
YTHS-mallissa opiskeluterveydenhuollon sisältö määräytyy terveydenhuoltolain 17 §:n mukaan samoin kuin kunnallisesti tuotetun opiskeluterveydenhuollon. YTHS-mallissa palvelut tarjotaan yhtenä kokonaisuutena ja opiskelijat osallistuvat palvelujen suunnitteluun. YTHS-mallin rahoitus koostuu Kelan, opiskelijoiden ja kunnan rahoitusosuuksista. YTHS-mallissa opiskelijat maksavat käyntimaksujen lisäksi pakollisen terveydenhoitomaksun ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä.
Kokeilu toteutettiin perustuen opiskelijoiden vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun maksamiseen. Kokeilussa vain osa opiskelijoista (Seinäjoki 38 % ja Lappeenranta 52 %, kevät 2013) maksoi terveydenhoitomaksun. Kokeiluun osallistuvien ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä jäi huomattavasti odotettua pienemmäksi, tavoitteena oli 80 %. Kokeilu osoitti, että vapaaehtoinen terveydenhoitomaksu ei toimi.
Kokeilun päätyttyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on edetty, mutta opiskeluterveydenhuoltoon liittyviä asioita on edelleen auki. Opiskeluterveydenhuollon järjestämisen säädöspohja ja YTHS:n rahoitus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä joka tapauksessa arvioitava uudelleen. Toimeksiantonsa puitteissa kokeilun suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä esittää sote-valmistelussa huomioitaviksi seuraavia asioita: Opiskeluterveydenhuollon erityisluonteen vuoksi on perusteltua, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotanto olisi valtakunnallista ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunutta. Kaikkien korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi nykyisellä yliopisto- opiskelijoiden terveydenhuoltomallilla on ratkaistava valtiontuki- ja hankintaoikeudelliset näkökohdat sekä terveydenhoitomaksuun liittyvät kysymykset. Jatkovalmistelussa on selvitettävä, mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta kaikki korkeakouluopiskelijat saataisiin laadukkaiden, integroitujen ja opiskelukykyä tukevien palveluiden piiriin.