Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 : Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset
sosiaali- ja terveysministeriö
06.04.2016
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2016:3
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3694-2Tiivistelmä
Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjattiin mielenterveys- ja päihdetyön keskeiset periaatteet vuosiksi 2009–2015. Lähtökohtana oli mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. Suunnitelmassa oli neljä painopistealuetta: asiakkaan aseman vahvistaminen, edistävä ja ehkäisevä työ, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen ja ohjauskeinojen kehittäminen.
Suunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä arvioi useimpien ehdotusten mukaisten toimintojen kehittyneen oikeaan suuntaan vuosina 2009–2015. Myönteistä kehitystä todettiin erityisesti seuraavissa asioissa: kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otettiin mukaan toimintaan, psykiatrinen tahdosta riippumaton hoito vähentyi, mielenterveys- ja päihdetyön strategioita sisällytettiin kuntastrategioihin ja työkyvyn sekä työhön paluun tukeminen työterveyshuollossa vahvistuivat. Ulkoisen loppuarvioinnin mukaan suunnitelmalla oli myönteinen vaikutus erityisesti tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu osin koordinaation ja toimeenpanon resurssien vähäisyyden vuoksi.
Ohjausryhmä esittää, että vuoteen 2020 saakka asiakkaan asemaa vahvistetaan monipuolistamalla palveluja, ottamalla käyttöön yhdenvertaisuutta tukevia keinoja asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisessa, vakiinnuttamalla kokemusasiantuntijoita, omaisia ja läheisiä huomioivia työmuotoja ja ottamalla käyttöön kuntoutumista ja työhön pääsyä tukevia toimenpiteitä. Edistävää ja ehkäisevää työtä lisätään ja toteutetaan eri hallinnonaloilla. Itsemurhien ehkäisyä jatketaan. Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavia menetelmiä. Palvelujen järjestämisessä ja hankinnoissa otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdeongelmaisten erityiset tarpeet. Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauksen kehittämisessä keskeistä on tietopohjan parantaminen, vaikuttavien palvelujen riittävä tarjonta sekä tulevien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien alueiden ja kuntien välinen yhteistyö.
Suunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä arvioi useimpien ehdotusten mukaisten toimintojen kehittyneen oikeaan suuntaan vuosina 2009–2015. Myönteistä kehitystä todettiin erityisesti seuraavissa asioissa: kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otettiin mukaan toimintaan, psykiatrinen tahdosta riippumaton hoito vähentyi, mielenterveys- ja päihdetyön strategioita sisällytettiin kuntastrategioihin ja työkyvyn sekä työhön paluun tukeminen työterveyshuollossa vahvistuivat. Ulkoisen loppuarvioinnin mukaan suunnitelmalla oli myönteinen vaikutus erityisesti tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu osin koordinaation ja toimeenpanon resurssien vähäisyyden vuoksi.
Ohjausryhmä esittää, että vuoteen 2020 saakka asiakkaan asemaa vahvistetaan monipuolistamalla palveluja, ottamalla käyttöön yhdenvertaisuutta tukevia keinoja asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisessa, vakiinnuttamalla kokemusasiantuntijoita, omaisia ja läheisiä huomioivia työmuotoja ja ottamalla käyttöön kuntoutumista ja työhön pääsyä tukevia toimenpiteitä. Edistävää ja ehkäisevää työtä lisätään ja toteutetaan eri hallinnonaloilla. Itsemurhien ehkäisyä jatketaan. Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavia menetelmiä. Palvelujen järjestämisessä ja hankinnoissa otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdeongelmaisten erityiset tarpeet. Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauksen kehittämisessä keskeistä on tietopohjan parantaminen, vaikuttavien palvelujen riittävä tarjonta sekä tulevien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien alueiden ja kuntien välinen yhteistyö.