Lääkekorvausten tarkastelua lääkkeiden näkökulmasta vuoden 2017 lääkesäästöihin liittyen. Selvitysmiehen raportti

Abstract

Hallitusohjelman liitteessä todetaan, että lääkekorvauksiin kohdistetaan 150 miljoonan euron säästö 2017 lukien. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä säästöstä päätettiin aikaistaa 50 miljoonaa euroa vuodelle 2016 ja lopulta toteuttaa 25 miljoonan säästö vuonna 2016. Vuonna 2016 pysyviä säästöjä toteutui 16 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 tehtävä säästö on 134 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 lääkesäästöihin liittyen STM on pyytänyt allekirjoittanutta 1. Selvittämään korvausjärjestelmän ajantasaisuus 2. Tarkistamaan sairauksien ja lääkkeiden luokittelun ajantasaisuus 3. Selvittämään mahdollisuutta lisätä lääkevaihtoa 4. Selvittämään muut mahdolliset säästökeinot Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikkea sitä tarvitseville. Lääkepolitiikka 2020-asiakirjan mukaan lääkkei-den korvattavuutta ja hintoja säätelemällä voidaan turvata kohtuuhintaisten ja tarpeellisten lääkkei-den saatavuus. Lääkekorvausjärjestelmän tulisi kannustaa edullisempien valmisteiden käyttöön, turvata erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien ja pienituloisten henkilöiden asianmukainen lääkehoi-to sekä mahdollistaa uusien, innovatiivisten lääkkeiden käyttöönotto. Toisaalta lääkekustannuksia on myös arvioitava osana terveydenhuollon kustannuksia. Lääkehoito yhdessä elintapamuutosten kanssa tehokkaasti vähentää esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta ja siten yhteiskunnan kokonaiskustannuksia. Uuden lääkkeen käyttöönotto saattaa vähentää terveydenhuollon kustannuksia myös vähentämällä laboratorio- tai lääkärikäyntejä. Sosi-aali- ja terveyspalvelujärjestelmää ja sen rahoitusta uudistetaan parhaillaan. Lääkehuoltoa ja sen rahoituksen järjestämistä muuttuvissa palvelurakenteissa tuleekin selvittää samanaikaisesti. Lääkekustannusten hallitsemiseksi Suomessa ja muissa Euroopan maissa on toteutettu useita toimenpiteitä. Tässä pienimuotoisessa selvitystyössä on perehdytty lääkekorvausjärjestelmään erityisesti lääkkeiden näkökulmasta. Myös korvausluokkien ajantasaisuutta ja lääkevaih-don/viitehintajärjestelmän laajentamista on selvitetty. Ehdotusten säästö-, kustannus- ja vaikutta-vuuslaskelmia on tehty Kelassa ja Fimeassa. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty useita aikaisemmin käytettyjä lääkesäästökeinoja mm. tukkuhintojen alentaminen, palautusmaksu, lääketaksa, apteek-kimaksu sekä omavastuun ja lääkekaton muutokset