Osaamisen kehittämisen poluille: Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja tulevaisuus
Hämäläinen, Kauko; Hämäläinen, Kimmo; Kangasniemi, Jouni (2015)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:10
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-343-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-343-9
Tiivistelmä
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan muistiossa pohditaan valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen lähivuosien haasteita ja kehittämistarpeita. Muistio esittelee yksityiskohtaisesti, millaisia kehittämistarpeita valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksella edelleen on ja esittää ratkaisuja, miten uusilla linjauksilla ja käytännöillä voidaan kehittää laadukasta opetustoimen henkilöstökoulutusta.
Neuvottelukunta esittää mm. että opettajaksi opiskelevien, työssä aloittavien opettajatulokkaiden ja kokeneiden opettajien perehdytys- ja vertaismentorointikoulutuksesta luodaan opetustoimen henkilöstön peruskoulutuksen ja työuran aikaisen osaamisen kehittämisen välinen eheä kokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä joustavammat reitit opettajankoulutuksesta opettajan ammattiin. Opetus- ja kasvatushenkilöstö tarvitsee myös työuran aikana mahdollisuuksia päivittää, uusintaa ja kohottaa omaa ja työyhteisössä yhteisesti tarvittavaa osaamista. Uusi teknologia, verkostomainen työ ja monet uudet osaamisen kehittämisen tavat edellyttävät hyvää johtamista, organisaation tukea sekä taloudellisten resurssien varaamista toimintaan.
Uudistamalla valtion rahoittaman henkilöstökoulutuksen ohjausta ja työnjakoa parannetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisen edellytyksiä jatkossakin. Neuvottelukunta esittää seuraavia toimenpiteitä tähän liittyen:
- työelämään siirtymisvaiheessa olevien ja opettajatulokkaiden perehdytys- sekä työuran alkuvaihetta tukeva mentorointikoulutus ja muu tarvittava täydennyskoulutus kootaan ja yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi;
- vahvistetaan opettajien tutkimussuuntautunutta työskentelyä;
- opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan tehtäviä vahvistetaan lisäämällä sen toimeksiantoon opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymisen kokonaisuuden tukeminen kansallisesti ja kansainvälisesti;
- korkeakoulut ja niiden sidosryhmät kehittävät yhteistyössä pitkäkestoisia opetustoimen henkilöstön koulutusohjelmia ja uusia erikoistumiskoulutuksia vuodesta 2015 alkaen;
- hajanaisista johtamisen koulutuksista luodaan selkeä ja paikalliset variaatiot mahdollistava koulutuspolkumalli, joka tukee johtaja- ja rehtoriuran eri tarpeita;
- tuetaan ammatissa tarvittavasta osaamisesta huolehtivien vertaisverkostojen synnyttämistä;
- kehitetään uusia työelämäläheisiä ja -lähtöisiä sekä kokonaan verkkokoulutuksena toteutettavia osaamisen kehittämisen malleja ja ylläpidetään kehityskeskusteluja hyödyntävää toimintakulttuuria oppilaitoksissa;
- sovelletaan ’Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille’ -selvitysryhmän toimenpideohjelma myös opetustoimen henkilöstökoulutusvientiin ja jatketaan koulutusviennin esteiden purkamista;
- perustetaan vapaan sivistystyön opettajuuden kehittämishanke.
Neuvottelukunta esittää mm. että opettajaksi opiskelevien, työssä aloittavien opettajatulokkaiden ja kokeneiden opettajien perehdytys- ja vertaismentorointikoulutuksesta luodaan opetustoimen henkilöstön peruskoulutuksen ja työuran aikaisen osaamisen kehittämisen välinen eheä kokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä joustavammat reitit opettajankoulutuksesta opettajan ammattiin. Opetus- ja kasvatushenkilöstö tarvitsee myös työuran aikana mahdollisuuksia päivittää, uusintaa ja kohottaa omaa ja työyhteisössä yhteisesti tarvittavaa osaamista. Uusi teknologia, verkostomainen työ ja monet uudet osaamisen kehittämisen tavat edellyttävät hyvää johtamista, organisaation tukea sekä taloudellisten resurssien varaamista toimintaan.
Uudistamalla valtion rahoittaman henkilöstökoulutuksen ohjausta ja työnjakoa parannetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisen edellytyksiä jatkossakin. Neuvottelukunta esittää seuraavia toimenpiteitä tähän liittyen:
- työelämään siirtymisvaiheessa olevien ja opettajatulokkaiden perehdytys- sekä työuran alkuvaihetta tukeva mentorointikoulutus ja muu tarvittava täydennyskoulutus kootaan ja yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi;
- vahvistetaan opettajien tutkimussuuntautunutta työskentelyä;
- opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan tehtäviä vahvistetaan lisäämällä sen toimeksiantoon opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymisen kokonaisuuden tukeminen kansallisesti ja kansainvälisesti;
- korkeakoulut ja niiden sidosryhmät kehittävät yhteistyössä pitkäkestoisia opetustoimen henkilöstön koulutusohjelmia ja uusia erikoistumiskoulutuksia vuodesta 2015 alkaen;
- hajanaisista johtamisen koulutuksista luodaan selkeä ja paikalliset variaatiot mahdollistava koulutuspolkumalli, joka tukee johtaja- ja rehtoriuran eri tarpeita;
- tuetaan ammatissa tarvittavasta osaamisesta huolehtivien vertaisverkostojen synnyttämistä;
- kehitetään uusia työelämäläheisiä ja -lähtöisiä sekä kokonaan verkkokoulutuksena toteutettavia osaamisen kehittämisen malleja ja ylläpidetään kehityskeskusteluja hyödyntävää toimintakulttuuria oppilaitoksissa;
- sovelletaan ’Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille’ -selvitysryhmän toimenpideohjelma myös opetustoimen henkilöstökoulutusvientiin ja jatketaan koulutusviennin esteiden purkamista;
- perustetaan vapaan sivistystyön opettajuuden kehittämishanke.