Liikuntapalveluiden ulkoistaminen ja palveluiden turvallisuus: Nykytilanne ja kuntien kokemukset – Loppuraportti
Hyytinen, Toni; Kivistö-Rahnasto, Jouni (2015)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:9
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-342-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-342-2
Tiivistelmä
Liikuntapalveluiden ulkoistaminen ja palveluiden turvallisuus - tutkimus antaa uutta tietoa kuntien liikuntatoimien ulkoistamisten nykytilanteesta ja lähitulevaisuuden suunnasta sekä tehtyjen ulkoistamisten kokemuksista kuntien liikuntatoimen johtajien näkökulmasta. Kunnan liikuntatoimi voi hyödyntää tähän raporttiin kerättyjä kokemuksia ulkoistamispäätöksiä tehdessään.
Kunnat ovat 2000-luvulla alkaneet järjestää palvelujaan uudelleen etenkin ulkoistamalla osaa toiminnoistaan. Ulkoistaminen on ulottunut myös kuntien liikuntapalveluihin, mikä aiheuttaa muutoksia kuntien liikuntapalveluiden toimintaan. Osa kunnista on ollut tyytyväisiä ulkoistuksiin, toisaalta monet kunnat ovat myös ilmaisseet halunsa palata liikuntapalveluiden järjestämisessä entiseen toimintatapaan huonojen ulkoistamiskokemusten takia.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse kuntien liikuntatoimenjohtajia tai muita liikuntapalveluiden osalta johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Haastateltavat kunnat on valittu kolmesta ryhmästä: kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat.
Haastatelluista kunnista 29 (90.6 %) oli ulkoistanut ainakin jonkun osion liikuntapalveluistaan ja/tai käytti tällä hetkellä ostopalveluja. Kolme (9.4 %) kuntaa ei ollut tehnyt ulkoistamisia tai käyttänyt ostopalveluja tällä hetkellä. Lukumääräisesti eniten ulkoistuksia/ ostopalveluja oli haastatelluissa kunnissa käytetty latujen kunnossapitoon (18 kpl). Tyypillisesti latujen kunnossapitopalveluja oli ostettu pinta-alaltaan suuren kunnan syrjäseutujen latujen kunnossapitoon. Samoin erityisesti syrjemmällä sijaitsevien jääkenttien/kaukaloiden jäädytys (14 kpl) ostettiin monessa kunnossa ulkopuolelta. Myös erilaisten liikuntaryhmien ja isojen ulkokenttien kunnossapidon ostaminen oli yleistä haastatelluissa kunnissa. Yhdeksän kuntaa oli ulkoistanut ainakin osittain liikuntapaikkojen siivouspalveluita. Suurien kenttien lisäksi myös puistourheilukenttien tai pienten kyläkenttien hoitoon käytettiin ulkoistuksia. Hallien valvontaa oli ulkoistettu lähinnä ilta- ja viikonloppuaikojen osalta. Lippukassaa/lipunmyyntitoimintaa oli ulkoistettu viidessä kunnassa ja usein samassa yhteydessä lipunmyynnin kanssa palveluntarjoaja piti myös kahvilaa. Urheiluseurat ja yksityinen sektori olivat yleisimmät palveluntuottajat.
Haastattelujen perusteella ulkoistuksia ei pohdita juurikaan liikuntapaikkojen turvallisuuden näkökulmasta. Liikuntapaikkojen turvallisuuden varmistamista ei pääosin erikseen huomioida kilpailutusten tai sopimusten laatimisen yhteydessä. Ulkoistusten kilpailutuksissa hinta oli odotetusti keskeisin valintakriteeri.
Tutkimuksen toteutti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuivat TTY:n Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksiköstä hankkeen vastuullinen johtaja professori Jouni Kivistö-Rahnasto sekä hankkeen toteutuksesta vastannut tutkija Toni Hyytinen. Tutkimuksen päärahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kunnat ovat 2000-luvulla alkaneet järjestää palvelujaan uudelleen etenkin ulkoistamalla osaa toiminnoistaan. Ulkoistaminen on ulottunut myös kuntien liikuntapalveluihin, mikä aiheuttaa muutoksia kuntien liikuntapalveluiden toimintaan. Osa kunnista on ollut tyytyväisiä ulkoistuksiin, toisaalta monet kunnat ovat myös ilmaisseet halunsa palata liikuntapalveluiden järjestämisessä entiseen toimintatapaan huonojen ulkoistamiskokemusten takia.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse kuntien liikuntatoimenjohtajia tai muita liikuntapalveluiden osalta johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Haastateltavat kunnat on valittu kolmesta ryhmästä: kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat.
Haastatelluista kunnista 29 (90.6 %) oli ulkoistanut ainakin jonkun osion liikuntapalveluistaan ja/tai käytti tällä hetkellä ostopalveluja. Kolme (9.4 %) kuntaa ei ollut tehnyt ulkoistamisia tai käyttänyt ostopalveluja tällä hetkellä. Lukumääräisesti eniten ulkoistuksia/ ostopalveluja oli haastatelluissa kunnissa käytetty latujen kunnossapitoon (18 kpl). Tyypillisesti latujen kunnossapitopalveluja oli ostettu pinta-alaltaan suuren kunnan syrjäseutujen latujen kunnossapitoon. Samoin erityisesti syrjemmällä sijaitsevien jääkenttien/kaukaloiden jäädytys (14 kpl) ostettiin monessa kunnossa ulkopuolelta. Myös erilaisten liikuntaryhmien ja isojen ulkokenttien kunnossapidon ostaminen oli yleistä haastatelluissa kunnissa. Yhdeksän kuntaa oli ulkoistanut ainakin osittain liikuntapaikkojen siivouspalveluita. Suurien kenttien lisäksi myös puistourheilukenttien tai pienten kyläkenttien hoitoon käytettiin ulkoistuksia. Hallien valvontaa oli ulkoistettu lähinnä ilta- ja viikonloppuaikojen osalta. Lippukassaa/lipunmyyntitoimintaa oli ulkoistettu viidessä kunnassa ja usein samassa yhteydessä lipunmyynnin kanssa palveluntarjoaja piti myös kahvilaa. Urheiluseurat ja yksityinen sektori olivat yleisimmät palveluntuottajat.
Haastattelujen perusteella ulkoistuksia ei pohdita juurikaan liikuntapaikkojen turvallisuuden näkökulmasta. Liikuntapaikkojen turvallisuuden varmistamista ei pääosin erikseen huomioida kilpailutusten tai sopimusten laatimisen yhteydessä. Ulkoistusten kilpailutuksissa hinta oli odotetusti keskeisin valintakriteeri.
Tutkimuksen toteutti Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuivat TTY:n Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksiköstä hankkeen vastuullinen johtaja professori Jouni Kivistö-Rahnasto sekä hankkeen toteutuksesta vastannut tutkija Toni Hyytinen. Tutkimuksen päärahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö.