Suomalaisen yliopistotutkimuksen tuottavuus ja vaikuttavuus: Opetus- ja kulttuuriministeriön profiiliryhmän raportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:5This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-333-0Tiivistelmä
Raportissa kuvataan suomalaisten yliopistojen tieteellisen tutkimuksen tilaa erityisesti 2010-luvun alussa. Raportin päätarkoitus on tuottaa yliopistoille aineistoa työhön tieteenaloittaisen yhteistyön ja työnjaon kehittämisestä.
Raportissa analysoidaan yliopistojen tutkimuksen määrää, tuottavuutta ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä verrataan yliopistoja toisiinsa tieteenaloittain.
Analyysit perustuvat kahteen aineistokokonaisuuteen. Ensimmäinen on yliopistojen opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamat vuosien 2011–2012 julkaisutiedot (OKM-julkaisuaineisto), toinen Thomson Reutersin kansainvälisen Web of Science -julkaisu- ja viittaustietokannan suomalaisten yliopistotutkijoiden vuosien 2000–2012 julkaisut (WoS-aineisto).
OKM-aineiston osalta esitetään tiedot tieteenaloittain ja yliopistoittain julkaisujen, julkaisupisteiden (jufo-pisteiden) ja tekijöiden (julkaisujen kirjoittajien) määristä sekä julkaisutuottavuudesta. Julkaisupisteet perustuvat yliopistojen rahoitusmallin vuodesta 2015 alkaen käytettäviin Julkaisufoorumin tasoluokkien mukaisiin painokertoimiin. Myös julkaisujen osituksessa on käytetty uuden rahoitusmallin mukaista ositustapaa.
Raportissa käytetään kolmea julkaisutuottavuuden mittaria:
- julkaisutuottavuus 1= julkaisut/tekijät
- julkaisutuottavuus 2 = jufo-pisteet/tekijät
- julkaisutuottavuus 3 = jufo-pisteet/julkaisut.
Tärkein julkaisutuottavuuden mittari on julkaisutuottavuus 2, joka yhdistää samaan käsitteeseen julkaisujen määrän ja laadun. Muut tuottavuuden mittarit täydentävät julkaisutuottavuus 2:tä.
Tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta arvioidaan analysoimalla yliopistojen ositettujen WoS-julkaisujen ja niiden saamien viittausten lukumääriä. Viittausmääriin perustuvia indikaattoreita on kaksi. Viittausindeksi arvioi yliopiston julkaisujen keskimääräistä vaikuttavuutta tieteenaloillaan. Top10-indeksi kuvaa vertailujoukossaan viitatuimpaan kymmenykseen kuuluvien julkaisujen osuutta yliopiston koko julkaisuvolyymista.
Raportin tieteenalaluokitusta käytetään soveltaen molempien aineistojen tarkasteluihin. Luokitus on kaksitasoinen. Päätieteenaloja on seitsemän, jotka jakautuvat 43 tieteenalaan OKM-julkaisuaineistossa ja 32 tieteenalaan WoS-aineistossa. Selvitys on tehty luokituksen molemmilla tasoilla. Raportin päätulokset ovat 400 yliopistoittaista ja tieteenaloittaista excel-kuviota. Ne on esitetty Vipunen-portaalissa (http://vipunen.csc.fi). Painetussa raportissa esitettävät tulokset koskevat suomalaisen yliopistotutkimuksen yleiskuvaa, tieteenaloja ja yliopistoja.
OKM-julkaisuaineiston mukaan yliopistot tuottivat vuosina 2011–2012 vuodessa keskimäärin 37 000 julkaisua, jotka keräsivät 51 400 jufo-pistettä. Julkaisuja oli tekemässä 19 800 henkilöä. Julkaisutuottavuus 1 (julkaisut/tekijät) on 1,9 julkaisua kirjoittajaa kohti, julkaisutuottavuus 2 (jufo-pisteet/tekijät) 2,6 jufo-pistettä kirjoittajaa kohti. Yksi julkaisu kerää keskimäärin 1,4 jufo-pistettä.
Yliopistojen WoS-julkaisujen määrä kasvoi runsaasta 14 000 julkaisusta nelivuotiskautena 2000–2 003 18 400 julkaisuun nelivuotiskautena 2009–2012. Viittausindeksin arvo 1,08 on palannut 2000-luvun puolivälin notkahduksen jälkeen 2000-luvun alun tasolle. Top10-indeksin kehitys on noudatellut viittausindeksin tasoa ja sen muutosta. Viittausindikaattorien nousseista arvoista huolimatta Suomen sijoitukset OECD-maiden keskinäisessä vertailussa ovat heikentyneet.
WoS-aineiston mukaan yliopistotutkimuksen suurimmat päätieteenalat ovat luonnontiede sekä lääke- ja terveystieteet. Niiden suhteellinen osuus on laskenut 2000-luvulla. Osuuttaan ovat lisänneet tekniikka, yhteiskuntatieteet sekä humanistiset tieteet. Korkeimmat viittausindeksin arvon saavat maatalous- ja metsätieteet (1,25) ja bio- ja ympäristötieteet (1,14).
Raportissa esitetään tiedot jokaisen yliopiston tuottavimmista ja vaikuttavimmista tieteenaloista. Tuottavimmiksi on luettu tieteenalat, joiden julkaisutuottavuus 1 (jufo-pisteet/tekijät) ylittää arvon 1,1 (kansallinen keskiarvo 1,0). Vaikuttavimmiksi tieteenaloiksi luetaan alat, joiden viittausindeksi tai Top10-indeksi ylittää arvon 1,2 (maailmantaso 1,0). Viittaus- ja Top10-indeksien korkeiden arvojen tavoitteena on viestittää, mille tasolle tutkimuksen vaikuttavuuden tulee nousta, jotta Suomi saa takaisin kansainvälisissä tiedevertailuissa menettämänsä asemat.
Lopuksi korostetaan, että tulosten käytössä tulee ottaa huomioon raportin huomautukset aineistojen kattavuudesta, edustavuudesta sekä tulosten tulkinnasta.
Raportissa analysoidaan yliopistojen tutkimuksen määrää, tuottavuutta ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä verrataan yliopistoja toisiinsa tieteenaloittain.
Analyysit perustuvat kahteen aineistokokonaisuuteen. Ensimmäinen on yliopistojen opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamat vuosien 2011–2012 julkaisutiedot (OKM-julkaisuaineisto), toinen Thomson Reutersin kansainvälisen Web of Science -julkaisu- ja viittaustietokannan suomalaisten yliopistotutkijoiden vuosien 2000–2012 julkaisut (WoS-aineisto).
OKM-aineiston osalta esitetään tiedot tieteenaloittain ja yliopistoittain julkaisujen, julkaisupisteiden (jufo-pisteiden) ja tekijöiden (julkaisujen kirjoittajien) määristä sekä julkaisutuottavuudesta. Julkaisupisteet perustuvat yliopistojen rahoitusmallin vuodesta 2015 alkaen käytettäviin Julkaisufoorumin tasoluokkien mukaisiin painokertoimiin. Myös julkaisujen osituksessa on käytetty uuden rahoitusmallin mukaista ositustapaa.
Raportissa käytetään kolmea julkaisutuottavuuden mittaria:
- julkaisutuottavuus 1= julkaisut/tekijät
- julkaisutuottavuus 2 = jufo-pisteet/tekijät
- julkaisutuottavuus 3 = jufo-pisteet/julkaisut.
Tärkein julkaisutuottavuuden mittari on julkaisutuottavuus 2, joka yhdistää samaan käsitteeseen julkaisujen määrän ja laadun. Muut tuottavuuden mittarit täydentävät julkaisutuottavuus 2:tä.
Tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta arvioidaan analysoimalla yliopistojen ositettujen WoS-julkaisujen ja niiden saamien viittausten lukumääriä. Viittausmääriin perustuvia indikaattoreita on kaksi. Viittausindeksi arvioi yliopiston julkaisujen keskimääräistä vaikuttavuutta tieteenaloillaan. Top10-indeksi kuvaa vertailujoukossaan viitatuimpaan kymmenykseen kuuluvien julkaisujen osuutta yliopiston koko julkaisuvolyymista.
Raportin tieteenalaluokitusta käytetään soveltaen molempien aineistojen tarkasteluihin. Luokitus on kaksitasoinen. Päätieteenaloja on seitsemän, jotka jakautuvat 43 tieteenalaan OKM-julkaisuaineistossa ja 32 tieteenalaan WoS-aineistossa. Selvitys on tehty luokituksen molemmilla tasoilla. Raportin päätulokset ovat 400 yliopistoittaista ja tieteenaloittaista excel-kuviota. Ne on esitetty Vipunen-portaalissa (http://vipunen.csc.fi). Painetussa raportissa esitettävät tulokset koskevat suomalaisen yliopistotutkimuksen yleiskuvaa, tieteenaloja ja yliopistoja.
OKM-julkaisuaineiston mukaan yliopistot tuottivat vuosina 2011–2012 vuodessa keskimäärin 37 000 julkaisua, jotka keräsivät 51 400 jufo-pistettä. Julkaisuja oli tekemässä 19 800 henkilöä. Julkaisutuottavuus 1 (julkaisut/tekijät) on 1,9 julkaisua kirjoittajaa kohti, julkaisutuottavuus 2 (jufo-pisteet/tekijät) 2,6 jufo-pistettä kirjoittajaa kohti. Yksi julkaisu kerää keskimäärin 1,4 jufo-pistettä.
Yliopistojen WoS-julkaisujen määrä kasvoi runsaasta 14 000 julkaisusta nelivuotiskautena 2000–2 003 18 400 julkaisuun nelivuotiskautena 2009–2012. Viittausindeksin arvo 1,08 on palannut 2000-luvun puolivälin notkahduksen jälkeen 2000-luvun alun tasolle. Top10-indeksin kehitys on noudatellut viittausindeksin tasoa ja sen muutosta. Viittausindikaattorien nousseista arvoista huolimatta Suomen sijoitukset OECD-maiden keskinäisessä vertailussa ovat heikentyneet.
WoS-aineiston mukaan yliopistotutkimuksen suurimmat päätieteenalat ovat luonnontiede sekä lääke- ja terveystieteet. Niiden suhteellinen osuus on laskenut 2000-luvulla. Osuuttaan ovat lisänneet tekniikka, yhteiskuntatieteet sekä humanistiset tieteet. Korkeimmat viittausindeksin arvon saavat maatalous- ja metsätieteet (1,25) ja bio- ja ympäristötieteet (1,14).
Raportissa esitetään tiedot jokaisen yliopiston tuottavimmista ja vaikuttavimmista tieteenaloista. Tuottavimmiksi on luettu tieteenalat, joiden julkaisutuottavuus 1 (jufo-pisteet/tekijät) ylittää arvon 1,1 (kansallinen keskiarvo 1,0). Vaikuttavimmiksi tieteenaloiksi luetaan alat, joiden viittausindeksi tai Top10-indeksi ylittää arvon 1,2 (maailmantaso 1,0). Viittaus- ja Top10-indeksien korkeiden arvojen tavoitteena on viestittää, mille tasolle tutkimuksen vaikuttavuuden tulee nousta, jotta Suomi saa takaisin kansainvälisissä tiedevertailuissa menettämänsä asemat.
Lopuksi korostetaan, että tulosten käytössä tulee ottaa huomioon raportin huomautukset aineistojen kattavuudesta, edustavuudesta sekä tulosten tulkinnasta.