Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen
opetus- ja kulttuuriministeriö
03.12.2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-381-1Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseksi siten, että tarvittavat muutokset voidaan ottaa käyttöön kohdennettaessa ammattikorkeakoulukohtaisesti ammattikorkeakoululain (HE 26/2014) 43§:n 3 momentin mukaista perusrahoitusta vuodesta 2017 alkaen.
Työryhmän ehdotus rahoitusmallin uudistamiseksi vuodesta 2017 alkaen vahvistaa valtakunnallisia korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita sekä ammattikorkeakoulusektorin profiilia suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Samalla se pyrkii kannustamaan uusimuotoisia ammattikorkeakouluja strategiseen kehittämiseen. Työryhmän ehdotus perustuu voimassa olevan rahoitusmallin rakenteelle. Rahoitusmallin pääosiot muodostuisivat edelleen koulutuksesta, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteista. Työryhmä ehdottaa muutoksia osioiden välisiin painotuksiin.
Rahoitusmallin koulutusosion painoarvoksi mallissa työryhmä esittää 79 %. Osion sisällä suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen painoarvo olisi 40 %, vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden rahoitustekijän painoarvo 23 %, valmistuneiden työllisten painoarvo 4 %, avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen ja muiden tutkintojen osien, erikoistumiskoulutusten ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen 5 %, ammatillisessa opettajakoulutuksessa suoritettujen opintojen 2 %, opiskelijapalautteen 3 % ja kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden 2 %. Ulkomaalaisten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden erillisestä rahoitustekijästä mallissa luovuttaisiin ja heidän tutkintonsa ja suorituksensa huomioitaisiin jatkossa samoin kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä.
Koulutuksen tekijöiden laskentakriteereihin ehdotetaan laskentaan ja tietosisältöön liittyviä tarkennuksia. Ammattikorkeakoulututkintojen laskentaan liittyvistä kustannus- ja kestoperusteisista kertoimista luovuttaisiin. Vähintään 55 op suorittaneiden laskentaa tarkennettaisiin siten, että se huomioisi keväällä opintonsa aloittavat ja tilastovuoden aikana valmistuvat. Erikoistumiskoulutukset ja yhteistyösopimuksiin perustuvat opintopisteet lisättäisiin osaksi avoimen amk-opetuksen ja muiden tutkintojen osien rahoitustekijää. Opiskelijavaihdon laskennassa siirryttäisiin jaksojen lukumäärän laskennasta vaihdoissa suoritettujen opintosuoritusten laskentaan. Opiskelijapalautteen laskennan ehdotetaan jatkossa perustuvan uudistettuun AVOP-opiskelijapalautejärjestelmään.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuudeksi ehdotetaan 15 %, joka on sama kuin voimassa olevan rahoitusmallin rahoitusosuus. Muutoksia esitetään henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden laskentaan, joka jatkossa perustuisi vaihtojaksojen lukumäärän sijaan vaihdon kestoon.
Koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden osuudeksi ehdotetaan 6 %, joka muodostuisi 5 % opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimusneuvotteluissa sovittavasta strategisesta rahoituksesta sekä 1 % alakohtaisesta rahoituksesta. Lisäksi työryhmä esittää pidemmän aikavälin kehittämisehdotuksena työllistymisen laadullisen seurannan kehittämistä.
Työryhmän ehdotus rahoitusmallin uudistamiseksi vuodesta 2017 alkaen vahvistaa valtakunnallisia korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita sekä ammattikorkeakoulusektorin profiilia suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Samalla se pyrkii kannustamaan uusimuotoisia ammattikorkeakouluja strategiseen kehittämiseen. Työryhmän ehdotus perustuu voimassa olevan rahoitusmallin rakenteelle. Rahoitusmallin pääosiot muodostuisivat edelleen koulutuksesta, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteista. Työryhmä ehdottaa muutoksia osioiden välisiin painotuksiin.
Rahoitusmallin koulutusosion painoarvoksi mallissa työryhmä esittää 79 %. Osion sisällä suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen painoarvo olisi 40 %, vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden rahoitustekijän painoarvo 23 %, valmistuneiden työllisten painoarvo 4 %, avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen ja muiden tutkintojen osien, erikoistumiskoulutusten ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen 5 %, ammatillisessa opettajakoulutuksessa suoritettujen opintojen 2 %, opiskelijapalautteen 3 % ja kansainvälisen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden 2 %. Ulkomaalaisten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden erillisestä rahoitustekijästä mallissa luovuttaisiin ja heidän tutkintonsa ja suorituksensa huomioitaisiin jatkossa samoin kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä.
Koulutuksen tekijöiden laskentakriteereihin ehdotetaan laskentaan ja tietosisältöön liittyviä tarkennuksia. Ammattikorkeakoulututkintojen laskentaan liittyvistä kustannus- ja kestoperusteisista kertoimista luovuttaisiin. Vähintään 55 op suorittaneiden laskentaa tarkennettaisiin siten, että se huomioisi keväällä opintonsa aloittavat ja tilastovuoden aikana valmistuvat. Erikoistumiskoulutukset ja yhteistyösopimuksiin perustuvat opintopisteet lisättäisiin osaksi avoimen amk-opetuksen ja muiden tutkintojen osien rahoitustekijää. Opiskelijavaihdon laskennassa siirryttäisiin jaksojen lukumäärän laskennasta vaihdoissa suoritettujen opintosuoritusten laskentaan. Opiskelijapalautteen laskennan ehdotetaan jatkossa perustuvan uudistettuun AVOP-opiskelijapalautejärjestelmään.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuudeksi ehdotetaan 15 %, joka on sama kuin voimassa olevan rahoitusmallin rahoitusosuus. Muutoksia esitetään henkilöstön kansainvälisen liikkuvuuden laskentaan, joka jatkossa perustuisi vaihtojaksojen lukumäärän sijaan vaihdon kestoon.
Koulutus-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden osuudeksi ehdotetaan 6 %, joka muodostuisi 5 % opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä sopimusneuvotteluissa sovittavasta strategisesta rahoituksesta sekä 1 % alakohtaisesta rahoituksesta. Lisäksi työryhmä esittää pidemmän aikavälin kehittämisehdotuksena työllistymisen laadullisen seurannan kehittämistä.