Arkistolain jatkotyöryhmän muistio: Ehdotus laiksi tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.06.2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:12This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-368-2Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman arkistolakityöryhmän tehtävänä oli selvittää arkistolakiin ja -asetukseen liittyvät keskeiset uudistustarpeet ja tehdä esitys uudeksi lainsäädännöksi. Työryhmä laati määräaikansa 31.12.2014 puitteissa esityksen arkistolaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (Arkistolakityöryhmän muistio, OKM 2015:3). Työryhmä katsoi muistiossaan, että lainsäädäntöä olisi uudistettava arkistolain päivitystä laajemmin kokoamalla yhteen yleislakiin kaikki keskeiset tiedonhallintaa ja tietojen käsittelyä julkishallinnossa koskevat säännökset ottaen huomioon informaation koko elinkaari. Ministeriö jatkoi arkistolakityöryhmän määräaikaa 30.4.2015 saakka työryhmän työn loppuun saattamiseksi (arkistolain jatkotyöryhmä).
Arkistolain jatkotyöryhmä esittää säädettäväksi lain tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa. Voimassa oleva arkistolaki (831/1994) ja laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999) sisältyvät säännökset hyvästä tiedonhallintatavasta kumottaisiin ja niitä vastaava uudistettu sääntely otettaisiin tähän uuteen yleislakitasoiseen lakiin.
Lailla yhtenäistettäisiin viranomaisten tietoaineistoja koskeva sääntely ja poistettaisiin siinä olevat epäjohdonmukaisuudet. Samalla selkeytettäisiin tiedonhallinnan ohjausta koskevan toimivallan jakoa eri viranomaisten kesken. Lailla ohjattaisiin viranomaiset ottamaan huomioon tietoaineistojensa käyttöön liittyvät intressit informaation koko elinkaaren ajan. Ehdotetun lain erityisenä tavoitteena on luoda edellytykset kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten tietoaineistojen säilyttämiselle tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, mikä edellyttää säilytystarpeiden huomioon ottamista sähköisiä tietoaineistoja luotaessa. Ehdotus loisi perustan tietoaineistojen pysyvälle säilyttämiselle sähköisessä muodossa.
Kumottavaksi esitetyn tietohallintolain osalta ei ole ollut käytettävissä kattavaa nykytilan kuvausta tai arviota esitettyjen muutosten vaikutuksista, ei myöskään selvitystä tiedon siirtoon tai käyttöön liittyvistä esteistä tai ongelmista. Erikseen arvioitava kysymys on, miltä osin valtion ja kuntien sähköistä hallintoa tulisi ohjata ehdotetulla yleislailla ja minkälaiset oikeudelliset kysymykset vaativat erityislainsäädännön kehittämistä.
Arkistolain jatkotyöryhmä esittää säädettäväksi lain tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa. Voimassa oleva arkistolaki (831/1994) ja laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999) sisältyvät säännökset hyvästä tiedonhallintatavasta kumottaisiin ja niitä vastaava uudistettu sääntely otettaisiin tähän uuteen yleislakitasoiseen lakiin.
Lailla yhtenäistettäisiin viranomaisten tietoaineistoja koskeva sääntely ja poistettaisiin siinä olevat epäjohdonmukaisuudet. Samalla selkeytettäisiin tiedonhallinnan ohjausta koskevan toimivallan jakoa eri viranomaisten kesken. Lailla ohjattaisiin viranomaiset ottamaan huomioon tietoaineistojensa käyttöön liittyvät intressit informaation koko elinkaaren ajan. Ehdotetun lain erityisenä tavoitteena on luoda edellytykset kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten tietoaineistojen säilyttämiselle tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, mikä edellyttää säilytystarpeiden huomioon ottamista sähköisiä tietoaineistoja luotaessa. Ehdotus loisi perustan tietoaineistojen pysyvälle säilyttämiselle sähköisessä muodossa.
Kumottavaksi esitetyn tietohallintolain osalta ei ole ollut käytettävissä kattavaa nykytilan kuvausta tai arviota esitettyjen muutosten vaikutuksista, ei myöskään selvitystä tiedon siirtoon tai käyttöön liittyvistä esteistä tai ongelmista. Erikseen arvioitava kysymys on, miltä osin valtion ja kuntien sähköistä hallintoa tulisi ohjata ehdotetulla yleislailla ja minkälaiset oikeudelliset kysymykset vaativat erityislainsäädännön kehittämistä.