Erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa koskeva selvitys
Taipale, Atso; Värri, Kyösti (2015-03-13)
opetus- ja kulttuuriministeriö
13.03.2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:9This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-351-4Tiivistelmä
Tehtävänä oli selvittää ja arvioida erityisen koulutustehtävän asemaa ja tarvetta ottaen huomioon valtioneuvoston 13.11.2014 antama asetus lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta sekä lukio- ja ammattikoulutukseen kohdentuvat rakennepoliittiset uudistukset. Mainitun valtioneuvoston asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle annetut määräykset raukeavat viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
Erityisen koulutustehtävän lupa on myönnetty yhteensä 42 lukiokoulutuksen järjestäjälle ja opetusta annetaan yhteensä 73 oppilaitosyksikössä (20 % lukioista). Erillisrahoitusta on myönnetty 28 koulutuksen järjestäjälle. Suoritetuissa kyselyissä ja kuulemistilaisuuksissa ilmeni, että erityistehtävälukiokäytännön jatkamisella on koulutuksen järjestäjien ja koko lukiokentän enemmistön vahva tuki. Erityyppiset painotukset myös yleislukioissa ovat yleistymässä niin, että vuoden 2014 opiskelijavalinnassa lähes 40 %:lla kaikista lukioista oli erillinen hakukoodi yhteen tai useampaan opetusohjelman painotukseen.
Nykyisen järjestelmän kritiikki kohdistui lupaprosessiin, tehtävien painotuksiin, lupien määrään, erillisrahoitukseen ja tuntijakopäätöksestä poikkeamiseen. Koko järjestelmä pitää perusteellisesti uudistaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Erityisen tehtävän saavien lukioiden tehtävänkuva tulee täsmentää, rahoitusperusteet pitää yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää niin, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta.
Ehdotukset
1) Valtioneuvoston 13.11.2014 antaman asetuksen 12 §:n muuttaminen: Tuntijaosta poikkeaminen koulutuksen järjestäjän päätöksellä
Asetusta muutetaan siten, että koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta jäljempänä kuvatussa laajuudessa ja ehtojen täyttyessä. Tällöin opiskelijat, jotka suorittavat koulutuksen järjestäjän hyväksymän vähintään 12 kurssin laajuisen kurssi- tai opintokokonaisuuden, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksessa säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Hyväksytystä kurssi- tai opintokokonaisuudesta tulee olla vähintään puolet (6) muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja. Painotuksiin ei voida sisällyttää valtakunnallisia pakollisia kursseja. Opiskelijoille tulee aina tarjota mahdollisuus opiskella kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset kurssit.
2) Erityisten kehittämis- ja koulutustehtävälukioiden määräaikaisen verkoston perustaminen
Lukuvuodesta 2016-2017 lähtien myönnetään hakemuksesta osalle koulutuksen järjestäjistä erityinen määräaikainen koulutus- ja kehittämistehtävä (taide-, urheilu-, kieli- ja tiedepainotukset). Tavoitteena on luoda valtakunnallisten innovaatiokeskusten verkosto, johon kuuluvat lukiot toimivat osana opettajankoulutusjärjestelmää (perus- ja täydennyskoulutus) ja koordinoivat lukioiden alakohtaisia kehittämisverkostoja. Verkostoon kuuluvat koulutuksen järjestäjät nimetään aluksi viideksi vuodeksi ja myöhemmin verkosto uudistetaan aina opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Valintaperusteina ovat tiedot koulutuksen kysynnästä, toteutumasta, vaikuttavuudesta ja innovaatiokeskusroolista. Ennen lopullista valintaa suoritetaan asiantuntijavoimin auditointi.
Kansainvälisille kouluille (englantilainen, ranskalainen, saksalainen ja venäläinen koulu), Steiner-lukioille ja IB-lukioille myönnetään erityinen koulutustehtävä nykyisen käytännön mukaisesti. Erityisiin kehittämis- ja koulutustehtäviin myönnetään koulutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista erillisrahoitusta (kohta 3).
3) Erillisrahoituksessa siirrytään suoriteperusteisuuteen
Erillisrahoituksessa siirrytään suoriteperusteisuuteen, jolloin rahoitus kohdennetaan erityisen koulutustehtävän luvan saaneille tai erityiseen kehittämis- ja koulutustehtäväverkostoon nimetyille koulutuksen järjestäjille toteutuneiden suoritteiden (erityisen kehittämis- ja koulutustehtävän mukaisissa opinnoissa vuosittain valmistuneet) perusteella.
Erityisen koulutustehtävän lupa on myönnetty yhteensä 42 lukiokoulutuksen järjestäjälle ja opetusta annetaan yhteensä 73 oppilaitosyksikössä (20 % lukioista). Erillisrahoitusta on myönnetty 28 koulutuksen järjestäjälle. Suoritetuissa kyselyissä ja kuulemistilaisuuksissa ilmeni, että erityistehtävälukiokäytännön jatkamisella on koulutuksen järjestäjien ja koko lukiokentän enemmistön vahva tuki. Erityyppiset painotukset myös yleislukioissa ovat yleistymässä niin, että vuoden 2014 opiskelijavalinnassa lähes 40 %:lla kaikista lukioista oli erillinen hakukoodi yhteen tai useampaan opetusohjelman painotukseen.
Nykyisen järjestelmän kritiikki kohdistui lupaprosessiin, tehtävien painotuksiin, lupien määrään, erillisrahoitukseen ja tuntijakopäätöksestä poikkeamiseen. Koko järjestelmä pitää perusteellisesti uudistaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Erityisen tehtävän saavien lukioiden tehtävänkuva tulee täsmentää, rahoitusperusteet pitää yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää niin, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta.
Ehdotukset
1) Valtioneuvoston 13.11.2014 antaman asetuksen 12 §:n muuttaminen: Tuntijaosta poikkeaminen koulutuksen järjestäjän päätöksellä
Asetusta muutetaan siten, että koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta jäljempänä kuvatussa laajuudessa ja ehtojen täyttyessä. Tällöin opiskelijat, jotka suorittavat koulutuksen järjestäjän hyväksymän vähintään 12 kurssin laajuisen kurssi- tai opintokokonaisuuden, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksessa säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Hyväksytystä kurssi- tai opintokokonaisuudesta tulee olla vähintään puolet (6) muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja. Painotuksiin ei voida sisällyttää valtakunnallisia pakollisia kursseja. Opiskelijoille tulee aina tarjota mahdollisuus opiskella kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset kurssit.
2) Erityisten kehittämis- ja koulutustehtävälukioiden määräaikaisen verkoston perustaminen
Lukuvuodesta 2016-2017 lähtien myönnetään hakemuksesta osalle koulutuksen järjestäjistä erityinen määräaikainen koulutus- ja kehittämistehtävä (taide-, urheilu-, kieli- ja tiedepainotukset). Tavoitteena on luoda valtakunnallisten innovaatiokeskusten verkosto, johon kuuluvat lukiot toimivat osana opettajankoulutusjärjestelmää (perus- ja täydennyskoulutus) ja koordinoivat lukioiden alakohtaisia kehittämisverkostoja. Verkostoon kuuluvat koulutuksen järjestäjät nimetään aluksi viideksi vuodeksi ja myöhemmin verkosto uudistetaan aina opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Valintaperusteina ovat tiedot koulutuksen kysynnästä, toteutumasta, vaikuttavuudesta ja innovaatiokeskusroolista. Ennen lopullista valintaa suoritetaan asiantuntijavoimin auditointi.
Kansainvälisille kouluille (englantilainen, ranskalainen, saksalainen ja venäläinen koulu), Steiner-lukioille ja IB-lukioille myönnetään erityinen koulutustehtävä nykyisen käytännön mukaisesti. Erityisiin kehittämis- ja koulutustehtäviin myönnetään koulutuksen järjestäjälle harkinnanvaraista erillisrahoitusta (kohta 3).
3) Erillisrahoituksessa siirrytään suoriteperusteisuuteen
Erillisrahoituksessa siirrytään suoriteperusteisuuteen, jolloin rahoitus kohdennetaan erityisen koulutustehtävän luvan saaneille tai erityiseen kehittämis- ja koulutustehtäväverkostoon nimetyille koulutuksen järjestäjille toteutuneiden suoritteiden (erityisen kehittämis- ja koulutustehtävän mukaisissa opinnoissa vuosittain valmistuneet) perusteella.