Innostava koulupäivä: Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi
Pulkkinen, Lea (2015-03-13)
opetus- ja kulttuuriministeriö
13.03.2015
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-341-5Tiivistelmä
Selvitystyön tehtävänä oli koota tutkimukseen ja toimiviin käytänteisiin perustuvaa tietoa joustavan koulupäivän hyvinvointivaikutuksista sekä tehdä kehittämisehdotuksia siitä, miten joustava koulupäivä on tarkoituksenmukaista rakentaa kytkien kokonaisuuteen myös aamu- ja iltapäivätoiminnan.
Selvitystyö on johtanut havaintoon vahvasta koulupäivän muutospaineesta. Painetta tulee (1) YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta, joka korostaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin, (2) Euroopan komission suosituksesta investoida lapsiin heidän hyvinvointinsa edistämiseksi, (3) Euroopan muissa maissa tapahtuneesta kehityksestä, (4) Suomen hallituksen tavoitteista antaa oppilaalle mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä, (5) uudistetuista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, (6) innostuksesta, jolla kerhotoiminnan lisääminen ja koulupäivän rakenteen muutoskokeilut on otettu vastaan koulujen ja vanhempien keskuudessa ja (7) yhteistyökumppaneiden halukkuudesta osallistua kerhotoiminnan järjestämiseen.
Tutkimustulokset koulussa järjestetyn oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan merkityksestä oppilaiden hyvinvoinnille ovat varauksetta positiivisia koulumenestyksen, oppilaan persoonallisen kehityksen ja yhteisön kannalta. Uudistuksen voidaan ennustaa parantavan oppilaiden kiinnittymistä ja samalla tyytyväisyyttä kouluun, millä on myönteinen yhteys koulumenestykseen. Suomalaisten oppilaiden tyytyväisyys kouluun on kansainvälistä tasoa heikompaa ja koulumenestyksessä on laskusuunta. Koulupäivään tarvitaan kannustavia lähi-ihmissuhteita ja monipuolista toimintaa oppilaiden innostuksen virittämiseksi oppimiseen ja halukkuuteen osallistua oman tulevaisuuden rakentamiseen.
Selvitykseen sisältyvät keskeiset ehdotukset ovat:
- Koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat koulun henkilöstön lisäksi taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Kunnan sivistystoimen tehtävänä olisi koota koulujen käyttöön luettelo kerhotoiminnan järjestämisestä ja kouluyhteistyöstä kiinnostuneista paikallisista toimijoista.
- Kerhotoimintaa kehitetään oppilaita ja vanhempia kuullen monipuoliseksi, jolloin se voi olla ohjaajalähtöistä harrastekerhotoimintaa tai oppilaslähtöistä pajatoimintaa. Sen joustavassa sijoittamisessa koulupäivään tulee ottaa huomioon oppilaiden hyvinvointi sekä kerhotoiminnan yhtäläinen saatavuus kaikille oppilaille.
- Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämistä koskevaan uudistamiseen.
- Koulupäivä muutetaan oppituntien osalta alkamaan kello 9.
- Seuraavan hallituksen toimintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää säädösten muotoilu ja kustannusten selvittely kerhotoiminnan tarjonnan vakiinnuttamiseksi ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kytkemiseksi kerhotoimintaan, ottaen huomioon se, että nuoremmat oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat aikuisen turvallista läsnäoloa aamulla ja iltapäivällä enemmän kuin yhden kerhotunnin verran päivässä. Uudistus tähtää opetus- ja kulttuuri-ministeriön eri toimintasektorien väliseen yhteistyöhön siten, että yleissivistävän koulutuksen resurssien ohella kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntamäärärahojen avustuskriteerit palvelisivat lasten kerhotoiminnan lisäämistä kouluissa.
Selvitystyö on johtanut havaintoon vahvasta koulupäivän muutospaineesta. Painetta tulee (1) YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta, joka korostaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin, (2) Euroopan komission suosituksesta investoida lapsiin heidän hyvinvointinsa edistämiseksi, (3) Euroopan muissa maissa tapahtuneesta kehityksestä, (4) Suomen hallituksen tavoitteista antaa oppilaalle mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä, (5) uudistetuista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, (6) innostuksesta, jolla kerhotoiminnan lisääminen ja koulupäivän rakenteen muutoskokeilut on otettu vastaan koulujen ja vanhempien keskuudessa ja (7) yhteistyökumppaneiden halukkuudesta osallistua kerhotoiminnan järjestämiseen.
Tutkimustulokset koulussa järjestetyn oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan merkityksestä oppilaiden hyvinvoinnille ovat varauksetta positiivisia koulumenestyksen, oppilaan persoonallisen kehityksen ja yhteisön kannalta. Uudistuksen voidaan ennustaa parantavan oppilaiden kiinnittymistä ja samalla tyytyväisyyttä kouluun, millä on myönteinen yhteys koulumenestykseen. Suomalaisten oppilaiden tyytyväisyys kouluun on kansainvälistä tasoa heikompaa ja koulumenestyksessä on laskusuunta. Koulupäivään tarvitaan kannustavia lähi-ihmissuhteita ja monipuolista toimintaa oppilaiden innostuksen virittämiseksi oppimiseen ja halukkuuteen osallistua oman tulevaisuuden rakentamiseen.
Selvitykseen sisältyvät keskeiset ehdotukset ovat:
- Koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat koulun henkilöstön lisäksi taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Kunnan sivistystoimen tehtävänä olisi koota koulujen käyttöön luettelo kerhotoiminnan järjestämisestä ja kouluyhteistyöstä kiinnostuneista paikallisista toimijoista.
- Kerhotoimintaa kehitetään oppilaita ja vanhempia kuullen monipuoliseksi, jolloin se voi olla ohjaajalähtöistä harrastekerhotoimintaa tai oppilaslähtöistä pajatoimintaa. Sen joustavassa sijoittamisessa koulupäivään tulee ottaa huomioon oppilaiden hyvinvointi sekä kerhotoiminnan yhtäläinen saatavuus kaikille oppilaille.
- Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämistä koskevaan uudistamiseen.
- Koulupäivä muutetaan oppituntien osalta alkamaan kello 9.
- Seuraavan hallituksen toimintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää säädösten muotoilu ja kustannusten selvittely kerhotoiminnan tarjonnan vakiinnuttamiseksi ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kytkemiseksi kerhotoimintaan, ottaen huomioon se, että nuoremmat oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat aikuisen turvallista läsnäoloa aamulla ja iltapäivällä enemmän kuin yhden kerhotunnin verran päivässä. Uudistus tähtää opetus- ja kulttuuri-ministeriön eri toimintasektorien väliseen yhteistyöhön siten, että yleissivistävän koulutuksen resurssien ohella kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntamäärärahojen avustuskriteerit palvelisivat lasten kerhotoiminnan lisäämistä kouluissa.