Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa
Kojo, Riitta; Alanen, Jouni; Kaila, Juha; Lilja, Raimo; Sundström, Helena (2016-07-06)
Kojo, Riitta
Alanen, Jouni
Kaila, Juha
Lilja, Raimo
Sundström, Helena
Ympäristöministeriö
06.07.2016
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön raportteja 20 | 2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4614-5Tiivistelmä
Raportissa arvioidaan vaikutuksia, jotka aiheutuisivat kunnan vastuun kaventamisesta yhdyskuntajätehuollossa. Vaikutusten arviointi perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden”. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnan vastuulta poistuisivat sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallintoja palvelutoiminnassa syntyvät muut kuin em. yhdyskuntajätteet. Lisäksi kunnan vastuulta poistuisi velvollisuus maa- ja metsätalouden vaarallisten jätteiden vastaanottoon.
Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kunnan jätehuoltovastuun rajauksen vaikutuksia mm. jätehuollon infrastruktuuriin, jätehuoltopalveluiden saatavuuteen, kustannuksiin, kuntatalouteen, kilpailuun, hallinnolliseen kuormaan, lainsäädännön selkeyteen ja ennakoitavuuteen, etusijajärjestyksen toteutumiseen sekä ympäristöön ja terveyteen.
Arvioinnin perusteella jätelain muutoksen vaikutukset Suomen jätehuoltoon olisivat pienet, koska muutos kohdistuisi suhteellisen pieneen joukkoon jätteen haltijoita ja siten myös pieneen jätemäärään. Vaikutukset olisivat erilaiset samantyyppisten toimijoiden osalta eri olosuhteissa. Esimerkiksi jätteen haltijoihin kohdistuvat vaikutukset riippuisivat siitä, onko tuotettu jätemäärä suuri vai pieni, toimitaanko taajamissa vai haja-asutusalueilla ja siitä, minkälaisia kunnan toissijaiseen vastuuseen perustuvia palveluja (TSV-palvelut) on tarjolla. Taajamissa vaikutukset olisivat jätteen haltijan kannalta pääasiassa myönteiset ja haja-asutusalueilla kielteiset.
Lakimuutoksen vaikutukset olisivat lähinnä yksityisten jäteyritysten ja kuntien jätelaitosten toimintaedellytyksiin liittyviä. Jäteyrityksiin kohdistuvat vaikutukset vaihtelisivat toiminnan luonteen (kuljetus tai käsittely), toiminnan volyymin ja toiminta-alueen sijoittumisen perusteella. Suurten jäteyritysten toimintaedellytykset todennäköisesti paranisivat, mutta pienten – erityisesti pelkkien kuljetusyritysten – toimintaedellytykset saattaisivat heiketä. Kuntien jätelaitosten toimintaedellytykset todennäköisesti huononisivat koosta ja sijainnista riippumatta. Kuntien jätelaitosten kasvavat kustannukset jäisivät rahoituspohjan muuttumisen seurauksena asukkaiden maksettaviksi. Kuntien jätelaitosten toimintojen sopeuttaminen pieneneviin jätemääriin johtaisi toiminnan supistumiseen, mikä saattaisi merkitä TSV-palvelujen saatavuuden heikkenemistä.
Samaan aikaan vaikutusten arvioinnin kanssa on ollut tekeillä hankintalain uudistus, jonka sisällöstä ei tätä työtä tehdessä ole ollut tarkkaa tietoa. Hankintalaki voi vaikuttaa kuitenkin vastuun rajauksen vaikutuksia voimistavasti
Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kunnan jätehuoltovastuun rajauksen vaikutuksia mm. jätehuollon infrastruktuuriin, jätehuoltopalveluiden saatavuuteen, kustannuksiin, kuntatalouteen, kilpailuun, hallinnolliseen kuormaan, lainsäädännön selkeyteen ja ennakoitavuuteen, etusijajärjestyksen toteutumiseen sekä ympäristöön ja terveyteen.
Arvioinnin perusteella jätelain muutoksen vaikutukset Suomen jätehuoltoon olisivat pienet, koska muutos kohdistuisi suhteellisen pieneen joukkoon jätteen haltijoita ja siten myös pieneen jätemäärään. Vaikutukset olisivat erilaiset samantyyppisten toimijoiden osalta eri olosuhteissa. Esimerkiksi jätteen haltijoihin kohdistuvat vaikutukset riippuisivat siitä, onko tuotettu jätemäärä suuri vai pieni, toimitaanko taajamissa vai haja-asutusalueilla ja siitä, minkälaisia kunnan toissijaiseen vastuuseen perustuvia palveluja (TSV-palvelut) on tarjolla. Taajamissa vaikutukset olisivat jätteen haltijan kannalta pääasiassa myönteiset ja haja-asutusalueilla kielteiset.
Lakimuutoksen vaikutukset olisivat lähinnä yksityisten jäteyritysten ja kuntien jätelaitosten toimintaedellytyksiin liittyviä. Jäteyrityksiin kohdistuvat vaikutukset vaihtelisivat toiminnan luonteen (kuljetus tai käsittely), toiminnan volyymin ja toiminta-alueen sijoittumisen perusteella. Suurten jäteyritysten toimintaedellytykset todennäköisesti paranisivat, mutta pienten – erityisesti pelkkien kuljetusyritysten – toimintaedellytykset saattaisivat heiketä. Kuntien jätelaitosten toimintaedellytykset todennäköisesti huononisivat koosta ja sijainnista riippumatta. Kuntien jätelaitosten kasvavat kustannukset jäisivät rahoituspohjan muuttumisen seurauksena asukkaiden maksettaviksi. Kuntien jätelaitosten toimintojen sopeuttaminen pieneneviin jätemääriin johtaisi toiminnan supistumiseen, mikä saattaisi merkitä TSV-palvelujen saatavuuden heikkenemistä.
Samaan aikaan vaikutusten arvioinnin kanssa on ollut tekeillä hankintalain uudistus, jonka sisällöstä ei tätä työtä tehdessä ole ollut tarkkaa tietoa. Hankintalaki voi vaikuttaa kuitenkin vastuun rajauksen vaikutuksia voimistavasti