Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia: Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
opetus- ja kulttuuriministeriö
2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-308-8Tiivistelmä
Osaamisen ketju kuntoon – kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun
Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnettu korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden onnistuneesta yhdistämisestä. Nuorten oppimistuloksissa ja asenteissa on kuitenkin havaittavissa selvä lasku. Osaamisketjun alkupäähän panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen edistää tasa-arvoa ja sosiaalista koheesiota ja muodostaa perustan myöhemmälle menestykselle. Siirtyminen perusasteelta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen tulee varmistaa. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laatua on vahvistettava ja parannettava koulutuksen joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Työssä oppiminen ja työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus korostuvat. Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia, opettaa ja tehdä työtä.
Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua
Suomi erikoistuu korkeaa osaamista vaativille aloille. Kansallisen kilpailuedun varmistaminen vaatii korkeakoulujärjestelmän toimintarakenteiden uudistamista ja rahoituspohjan monipuolistamista. Järjestelmää kehittämällä Suomen tiede nostetaan laadultaan ja vaikuttavuudeltaan johtavien tiedemaiden tasolle. Korkeakoulujärjestelmän tulee olla kokonaisuutena kilpailukykyinen ja laadukas. Suomella on kuitenkin edellytykset panostaa vain muutamilla aloilla maailman huippua olevaan tutkimustoimintaan. Tutkimuksen toimintatapoja uudistamalla Suomi voi saavuttaa edelläkävijyyden tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.
Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen
Suomen väestömäärä, kieli- ja markkina-alue on pieni. Tarvitaan vahvaa ja laaja-alaista kulttuuripolitiikkaa, joka mahdollistaa korkeatasoisten kotimaisten sisältöjen syntymisen. Digitalisoituminen vaikuttaa kulttuurin eri alueilla. Taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Luovan työn tekijöiden työ- ja sosiaaliturvaasemaa tulee parantaa. Taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteisten valtionosuuksien rahoitus tulee siirtää veikkausvoittovaroista budjettivaroihin ja veikkausvoittovarojen edunsaajien rahoitus tulee säilyttää nykyisten jakosuhteiden mukaisina.
Kansalaisten osallisuus ja osallistuminen vahvaksi
Nuorten muuttuvat osallistumisen ja harrastamisen tavat edellyttävät uusia nuorisotyön, kulttuuripalveluiden ja liikunnan muotoja sekä julkisen tuen avustuskäytäntöjen uudistamista. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilöiden, kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen edellyttää hallinnonalojen yhteistyön tiivistämistä. Nuoriso- ja liikuntapolitiikalla on keskeinen merkitys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratian kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä.
Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava
Viime vuosina julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Julkisen sektorin vähenevien taloudellisten voimavarojen ja kokonaisohjauksen vahvistumisen vuoksi hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää hallinnonalan toimintojen uudelleen arviointia, rakenteiden ja ohjauksen uudistamista sekä uusia tapoja palveluiden järjestämiseen.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnettu korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden onnistuneesta yhdistämisestä. Nuorten oppimistuloksissa ja asenteissa on kuitenkin havaittavissa selvä lasku. Osaamisketjun alkupäähän panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen edistää tasa-arvoa ja sosiaalista koheesiota ja muodostaa perustan myöhemmälle menestykselle. Siirtyminen perusasteelta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen tulee varmistaa. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laatua on vahvistettava ja parannettava koulutuksen joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Työssä oppiminen ja työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus korostuvat. Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia, opettaa ja tehdä työtä.
Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua
Suomi erikoistuu korkeaa osaamista vaativille aloille. Kansallisen kilpailuedun varmistaminen vaatii korkeakoulujärjestelmän toimintarakenteiden uudistamista ja rahoituspohjan monipuolistamista. Järjestelmää kehittämällä Suomen tiede nostetaan laadultaan ja vaikuttavuudeltaan johtavien tiedemaiden tasolle. Korkeakoulujärjestelmän tulee olla kokonaisuutena kilpailukykyinen ja laadukas. Suomella on kuitenkin edellytykset panostaa vain muutamilla aloilla maailman huippua olevaan tutkimustoimintaan. Tutkimuksen toimintatapoja uudistamalla Suomi voi saavuttaa edelläkävijyyden tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.
Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen
Suomen väestömäärä, kieli- ja markkina-alue on pieni. Tarvitaan vahvaa ja laaja-alaista kulttuuripolitiikkaa, joka mahdollistaa korkeatasoisten kotimaisten sisältöjen syntymisen. Digitalisoituminen vaikuttaa kulttuurin eri alueilla. Taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Luovan työn tekijöiden työ- ja sosiaaliturvaasemaa tulee parantaa. Taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteisten valtionosuuksien rahoitus tulee siirtää veikkausvoittovaroista budjettivaroihin ja veikkausvoittovarojen edunsaajien rahoitus tulee säilyttää nykyisten jakosuhteiden mukaisina.
Kansalaisten osallisuus ja osallistuminen vahvaksi
Nuorten muuttuvat osallistumisen ja harrastamisen tavat edellyttävät uusia nuorisotyön, kulttuuripalveluiden ja liikunnan muotoja sekä julkisen tuen avustuskäytäntöjen uudistamista. Liian vähäinen liikkuminen on ongelma sekä yksilöiden, kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen edellyttää hallinnonalojen yhteistyön tiivistämistä. Nuoriso- ja liikuntapolitiikalla on keskeinen merkitys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratian kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä.
Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava
Viime vuosina julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Julkisen sektorin vähenevien taloudellisten voimavarojen ja kokonaisohjauksen vahvistumisen vuoksi hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää hallinnonalan toimintojen uudelleen arviointia, rakenteiden ja ohjauksen uudistamista sekä uusia tapoja palveluiden järjestämiseen.