PISA 12. Suomalaisnuorten ongelmanratkaisutaidot
Kyllönen, Sami; Nissinen, Kari (2014)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:16This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-299-9Tiivistelmä
PISA 2012 ongelmanratkaisun sisältöalueen tulokset julkistettiin 1.4.2014. Tässä raportissa - PISA 2012 Suomalaisnuorten ongelmanratkaisutaidot - paneudutaan tarkemmin tutkimustuloksiin ja niihin liittyviin taustatekijöihin.
Yhteiskunnan, ympäristön ja teknologian muutosten takia käyttökelpoinen tieto muuttuu nopeasti ja on yhä helpommin kaikkien halukkaiden saatavilla. Sopeutuminen, oppimiskyky ja uskallus kokeilla uusia asioita sekä valmius oppia virheistä ovat avaimia selviytymiseen ja menestymiseen ennakoimattomassa maailmassa. (OECD 2014.) Tutkimukset kehittyneistä teollisuusmaista osoittavat, että rutiininomaista osaamista edellyttävät työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet niin ruumiillisen kuin henkisenkin työn osalta (OECD 2014). Keskeisiä syitä tälle kehitykselle ovat digitalisaatio ja globalisaatio. Toisaalta yhä useammassa työssä tarvitaan hiljaista tietoa, jota ei voida kattavasti kirjoittaa auki säännöiksi ja toimintaohjeiksi. Näissä tehtävissä ongelmanratkaisutaidoilla on korostunut merkitys. Näyttää siltä, että automaation edetessä ongelmanratkaisutaitojen merkitys yleisinä työelämätaitoina kasvaa entisestään.
PISA -tutkimuksessa mitataan oppilaiden aikuiselämässä tarvitsemia valmiuksia. Tarkoituksena on selvittää miten eri maiden koulujärjestelmät onnistuvat valmentamaan oppilaat aikuisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja työelämän haasteisiin. Tässä raportissa esitellään aluksi lyhyesti aiempia tuloksia ongelmanratkaisutaitojen arvioinnista, joka toteutettiin PISA 2003 –tutkimuksen yhteydessä paperikokeena. Raportissa kuvaillaan tutkimuksen teoreettista pohjaa, esitellään käsitteet ja esimerkkitehtäviä ja kerrotaan lyhyesti tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Sen jälkeen keskitytään esittämään tärkeimmät tulokset Suomen näkökulmasta, ja etsitään selittäviä tekijöitä PISA 2012 –tietokannan taulukoista. Raportti pohjautuu dokumentteihin PISA 2012 Results: Creative Problem Solving (Volume V) Students’ Skills in Tackling Real-Life Problems eli (OECD 2014) ja PISA 2012 Field trial Problem solving framework eli (OECD 2010).
Yhteiskunnan, ympäristön ja teknologian muutosten takia käyttökelpoinen tieto muuttuu nopeasti ja on yhä helpommin kaikkien halukkaiden saatavilla. Sopeutuminen, oppimiskyky ja uskallus kokeilla uusia asioita sekä valmius oppia virheistä ovat avaimia selviytymiseen ja menestymiseen ennakoimattomassa maailmassa. (OECD 2014.) Tutkimukset kehittyneistä teollisuusmaista osoittavat, että rutiininomaista osaamista edellyttävät työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet niin ruumiillisen kuin henkisenkin työn osalta (OECD 2014). Keskeisiä syitä tälle kehitykselle ovat digitalisaatio ja globalisaatio. Toisaalta yhä useammassa työssä tarvitaan hiljaista tietoa, jota ei voida kattavasti kirjoittaa auki säännöiksi ja toimintaohjeiksi. Näissä tehtävissä ongelmanratkaisutaidoilla on korostunut merkitys. Näyttää siltä, että automaation edetessä ongelmanratkaisutaitojen merkitys yleisinä työelämätaitoina kasvaa entisestään.
PISA -tutkimuksessa mitataan oppilaiden aikuiselämässä tarvitsemia valmiuksia. Tarkoituksena on selvittää miten eri maiden koulujärjestelmät onnistuvat valmentamaan oppilaat aikuisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja työelämän haasteisiin. Tässä raportissa esitellään aluksi lyhyesti aiempia tuloksia ongelmanratkaisutaitojen arvioinnista, joka toteutettiin PISA 2003 –tutkimuksen yhteydessä paperikokeena. Raportissa kuvaillaan tutkimuksen teoreettista pohjaa, esitellään käsitteet ja esimerkkitehtäviä ja kerrotaan lyhyesti tutkimuksen käytännön toteutuksesta. Sen jälkeen keskitytään esittämään tärkeimmät tulokset Suomen näkökulmasta, ja etsitään selittäviä tekijöitä PISA 2012 –tietokannan taulukoista. Raportti pohjautuu dokumentteihin PISA 2012 Results: Creative Problem Solving (Volume V) Students’ Skills in Tackling Real-Life Problems eli (OECD 2014) ja PISA 2012 Field trial Problem solving framework eli (OECD 2010).