Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi
opetus- ja kulttuuriministeriö
27.08.2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:21This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-302-6Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 23.9.2013 ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli toimeksiannon mukaisesti tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista. Työryhmän työskentelyssä on otettu huomioon myös hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevat päätökset.
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tarkoituksena on tukea ja tehostaa opiskelijoiden tutkinnon tai sen osan suorittamista, kannustaa koulutuksen järjestäjiä tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä edesauttaa työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen kehittymistä. Kunkin koulutusmuodon (oppilaitosmuotoinen peruskoulutus, oppisopimusmuotoinen peruskoulutus, oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ja oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus) kokonaisrahoitus määräytyisi valtion talousarviossa sille osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisrahoitus muodostuisi valtionosuudesta ja kuntien rahoitusosuudesta. Tutkintoon tai osatutkintoon tähtäävässä koulutuksessa rahoitus muodostuisi työryhmän ehdotuksen mukaan kolmesta rahoituselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta ja vaikuttavuusrahoituksesta, joiden prosenttiosuudet määriteltäisiin lainsäädännössä. Rahoitus jaettaisiin jokaisessa rahoituselementissä vielä tarkemmalle tasolle lainsäädännössä päätettävien määräytymisperusteiden mukaisesti. Pääosaa rahoitusosioista painotettaisiin koulutusalakohtaiset kustannuserot huomioivilla painokertoimilla. Lisäksi rahoituksen määräytymisessä otettaisiin huomioon erityisopiskelijat sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat opiskelijat.
Perusrahoituksen tarkoituksena on luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus määräytyisi laskennallisesti opiskelijavuosien perusteella ja siinä huomioitaisiin alakohtaiset kustannuserot sekä opiskelijaprofiiliin liittyvät kustannusrakenteeseen vaikuttavat tekijät. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävä erityisopetus, majoitus sekä harkinnanvaraiset korotukset rahoitettaisiin perusrahoituksen lisäosion kautta. Suoritusrahoituksen tarkoituksena on ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä tehostamaan opintoprosessejaan ja huolehtimaan siitä, että opiskelijat saavat suoritettua tutkintoja ja niiden osia koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Suoritusrahoituksen perusteena huomioitaisiin suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat. Vaikuttavuusrahoituksessa rahoitusta puolestaan kohdennettaisiin koulutuksen järjestäjien toiminnan ja laadun vaikuttavuuden perusteella. Vaikuttavuusrahoituksen määräytymisessä käytettäisiin mittareina työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä, henkilöstön kehittämis- ja kelpoisuusmittareita sekä opiskelija- ja työelämäpalautetta.
Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi eri rahoitusosioista saatujen rahoitusosuuksien summana. Koulutuksen järjestäjä saisi kuhunkin rahoitusosioon osoitetusta rahoituksesta mittayksiköidensä tai suoritteidensa suhteessa muodostetun osuuden. Rahoitus määräytyisi varainhoitovuotta edeltävien vuosien toteutuneiden suoritteiden perusteella (1–3 käytettävissä olevaa viimeisintä kalenterivuotta).
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tarkoituksena on tukea ja tehostaa opiskelijoiden tutkinnon tai sen osan suorittamista, kannustaa koulutuksen järjestäjiä tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä edesauttaa työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen kehittymistä. Kunkin koulutusmuodon (oppilaitosmuotoinen peruskoulutus, oppisopimusmuotoinen peruskoulutus, oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ja oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus) kokonaisrahoitus määräytyisi valtion talousarviossa sille osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kokonaisrahoitus muodostuisi valtionosuudesta ja kuntien rahoitusosuudesta. Tutkintoon tai osatutkintoon tähtäävässä koulutuksessa rahoitus muodostuisi työryhmän ehdotuksen mukaan kolmesta rahoituselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta ja vaikuttavuusrahoituksesta, joiden prosenttiosuudet määriteltäisiin lainsäädännössä. Rahoitus jaettaisiin jokaisessa rahoituselementissä vielä tarkemmalle tasolle lainsäädännössä päätettävien määräytymisperusteiden mukaisesti. Pääosaa rahoitusosioista painotettaisiin koulutusalakohtaiset kustannuserot huomioivilla painokertoimilla. Lisäksi rahoituksen määräytymisessä otettaisiin huomioon erityisopiskelijat sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat opiskelijat.
Perusrahoituksen tarkoituksena on luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus määräytyisi laskennallisesti opiskelijavuosien perusteella ja siinä huomioitaisiin alakohtaiset kustannuserot sekä opiskelijaprofiiliin liittyvät kustannusrakenteeseen vaikuttavat tekijät. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävä erityisopetus, majoitus sekä harkinnanvaraiset korotukset rahoitettaisiin perusrahoituksen lisäosion kautta. Suoritusrahoituksen tarkoituksena on ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä tehostamaan opintoprosessejaan ja huolehtimaan siitä, että opiskelijat saavat suoritettua tutkintoja ja niiden osia koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Suoritusrahoituksen perusteena huomioitaisiin suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat. Vaikuttavuusrahoituksessa rahoitusta puolestaan kohdennettaisiin koulutuksen järjestäjien toiminnan ja laadun vaikuttavuuden perusteella. Vaikuttavuusrahoituksen määräytymisessä käytettäisiin mittareina työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä, henkilöstön kehittämis- ja kelpoisuusmittareita sekä opiskelija- ja työelämäpalautetta.
Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi eri rahoitusosioista saatujen rahoitusosuuksien summana. Koulutuksen järjestäjä saisi kuhunkin rahoitusosioon osoitetusta rahoituksesta mittayksiköidensä tai suoritteidensa suhteessa muodostetun osuuden. Rahoitus määräytyisi varainhoitovuotta edeltävien vuosien toteutuneiden suoritteiden perusteella (1–3 käytettävissä olevaa viimeisintä kalenterivuotta).