Suomen Etelämanner-tutkimusstrategia 2014
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.06.2014
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:19This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-295-1Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 2.3.2012 Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmän toimikaudelle 2012–2014. Koordinaatioryhmän tehtäväksi annettiin päivittää kansallinen Etelämanner-tutkimusstrategia, vahvistaa kansallista Etelämanner-tutkimusyhteistyötä, edistää Suomen osallistumista kansainväliseen Etelämanner-tutkimusyhteistyöhön, edistää tietoisuutta ja keskustelua Etelämanner-tutkimuksesta sekä seurata Suomen Etelämanner-tutkimuksen tuloksellisuutta ja kansainvälisten velvoitteiden noudattamista.
Koordinaatioryhmä on hyväksynyt Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian kokouksessaan 28.3.2014. Strategian valmistelussa on kuultu tiedeyhteisöä sekä muita Etelämanner-tutkimuksen sidosryhmiä.
Etelämanner-tutkimuksen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimustietoa, joka koskee Etelämannerta tai jolle Etelämantereelta saatava aineisto on korvaamatonta. Tutkimus voi olla joko globaalia tai molempia napa-alueita koskevaa, mutta sen toteuttaminen ilman Etelämanner-aineistoa ei olisi mahdollista. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. Suomen Etelämanner-tutkimuksessa panostetaan erityisesti sellaisiin aloihin, joissa Suomella on mahdollisuus tehdä korkeatasoista kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Etelämanner-tutkimus vahvistaa kylmän ilmanalan osaamista Suomessa.
Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä määritteli Suomen Etelämanner-tutkimuksen tilasta vision, jonka mukaan:
- Suomalainen Etelämanner-tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua sekä avointa uusille avauksille.
Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian visiota toteutetaan kolmen strategisen painotuksen kautta:
1. Etelämanner-tutkimus tuottaa ainutlaatuisen aineiston pohjalta uusia tieteellisiä läpimurtoja.
2. Etelämanner-tutkimus on kansainvälisesti vuorovaikutteista.
3. Etelämanner-tutkimuksen edellytykset varmistetaan ja niitä kehitetään pitkäjänteisesti.
Koordinaatioryhmä on hyväksynyt Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian kokouksessaan 28.3.2014. Strategian valmistelussa on kuultu tiedeyhteisöä sekä muita Etelämanner-tutkimuksen sidosryhmiä.
Etelämanner-tutkimuksen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimustietoa, joka koskee Etelämannerta tai jolle Etelämantereelta saatava aineisto on korvaamatonta. Tutkimus voi olla joko globaalia tai molempia napa-alueita koskevaa, mutta sen toteuttaminen ilman Etelämanner-aineistoa ei olisi mahdollista. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa kansallisen ja kansainvälisen päätöksenteon tueksi. Suomen Etelämanner-tutkimuksessa panostetaan erityisesti sellaisiin aloihin, joissa Suomella on mahdollisuus tehdä korkeatasoista kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Etelämanner-tutkimus vahvistaa kylmän ilmanalan osaamista Suomessa.
Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä määritteli Suomen Etelämanner-tutkimuksen tilasta vision, jonka mukaan:
- Suomalainen Etelämanner-tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja tunnustettua sekä avointa uusille avauksille.
Suomen Etelämanner-tutkimusstrategian visiota toteutetaan kolmen strategisen painotuksen kautta:
1. Etelämanner-tutkimus tuottaa ainutlaatuisen aineiston pohjalta uusia tieteellisiä läpimurtoja.
2. Etelämanner-tutkimus on kansainvälisesti vuorovaikutteista.
3. Etelämanner-tutkimuksen edellytykset varmistetaan ja niitä kehitetään pitkäjänteisesti.