Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilun seuranta ja arviointi. Työryhmän loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
07.04.2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:16This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-279-1Tiivistelmä
Suomalaiset korkeakoulut voivat vuosina 2010–2014 osallistua lukukausimaksukokeiluun. Korkeakoulut voivat kokeilun aikana periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut voivat päättää perittävien maksujen suuruudesta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Kokeilun tavoitteena on ollut selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida kokeilun tuloksia ja kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä raportoida kokeilusta säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle. Työryhmä toteutti kolme korkeakouluille suunnattua kyselyä, opiskelijakyselyn vuonna 2013 sekä järjesti työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Keräämiensä tietojen pohjalta työryhmä on laatinut kolme väliraporttia kokeilun edistymisestä.
Korkeakoulut ilmoittivat kokeiluun yhteensä 154 koulutusohjelmaa. Kaikki kokeiluun ilmoitetut ohjelmat eivät kuitenkaan perineet maksuja kokeilun aikana. Maksuja perivien ohjelmien määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2013 maksuja perittiin 43 ohjelmassa. Eniten maksuja periviä ohjelmia on ollut Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissa aloitti yhteensä 355 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Maksuja maksavista opiskelijoista lähes kaikki ovat saaneet erisuuruisia korkeakoulujen tai Erasmus Mundus -ohjelman apurahoja. Apuraha on voinut kattaa lukukausimaksun joko kokonaan tai osittain. Lisäksi muutamiin apurahoihin on sisältynyt elinkustannuksia kattava osa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus on vaihdellut koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa.
Lukumaksukokeilu ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia lukukausimaksukokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia. Vähäiseen osallistumiseen oli useita syitä. Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Ammattikorkeakoulujen kannalta kokeilun kohdistuminen toisen syklin tutkinto-ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa. Kokeilun pienimuotoisuuden takia kokeilulla ei ole ollut taloudellista merkitystä korkeakouluille.
Lukukausimaksukokeilussa on pohdittu ja kehitetty monia asioita, jotka ovat tärkeitä kaikille kansainvälisille ohjelmille. Tässä mielessä myös lukukausimaksukokeilulla on vauhditettu korkeakoulutuksen yleistä kansainvälistymistä ja sen edellyttämää kehittämistyötä. Osa mukana olleista korkeakouluista on kokenut kokeilun parantaneen korkeakoulun sisäisiä prosesseja, lisänneen hallinnollisia valmiuksia ja tukipalveluita. Maksullisuus aiheutti kuitenkin korkeakouluille ylimääräistä hallinnollista työtä. Kokeilun seuranta ja arviointi on ollut tärkeä osa kokeilua mahdollistaessaan vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida kokeilun tuloksia ja kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä raportoida kokeilusta säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle. Työryhmä toteutti kolme korkeakouluille suunnattua kyselyä, opiskelijakyselyn vuonna 2013 sekä järjesti työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Keräämiensä tietojen pohjalta työryhmä on laatinut kolme väliraporttia kokeilun edistymisestä.
Korkeakoulut ilmoittivat kokeiluun yhteensä 154 koulutusohjelmaa. Kaikki kokeiluun ilmoitetut ohjelmat eivät kuitenkaan perineet maksuja kokeilun aikana. Maksuja perivien ohjelmien määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2013 maksuja perittiin 43 ohjelmassa. Eniten maksuja periviä ohjelmia on ollut Oulun yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissa aloitti yhteensä 355 EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Maksuja maksavista opiskelijoista lähes kaikki ovat saaneet erisuuruisia korkeakoulujen tai Erasmus Mundus -ohjelman apurahoja. Apuraha on voinut kattaa lukukausimaksun joko kokonaan tai osittain. Lisäksi muutamiin apurahoihin on sisältynyt elinkustannuksia kattava osa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus on vaihdellut koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa.
Lukumaksukokeilu ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia lukukausimaksukokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia. Vähäiseen osallistumiseen oli useita syitä. Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Ammattikorkeakoulujen kannalta kokeilun kohdistuminen toisen syklin tutkinto-ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa. Kokeilun pienimuotoisuuden takia kokeilulla ei ole ollut taloudellista merkitystä korkeakouluille.
Lukukausimaksukokeilussa on pohdittu ja kehitetty monia asioita, jotka ovat tärkeitä kaikille kansainvälisille ohjelmille. Tässä mielessä myös lukukausimaksukokeilulla on vauhditettu korkeakoulutuksen yleistä kansainvälistymistä ja sen edellyttämää kehittämistyötä. Osa mukana olleista korkeakouluista on kokenut kokeilun parantaneen korkeakoulun sisäisiä prosesseja, lisänneen hallinnollisia valmiuksia ja tukipalveluita. Maksullisuus aiheutti kuitenkin korkeakouluille ylimääräistä hallinnollista työtä. Kokeilun seuranta ja arviointi on ollut tärkeä osa kokeilua mahdollistaessaan vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon.