Hyvä medialukutaito; Suuntaviivat 2013–2016
opetus- ja kulttuuriministeriö
2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-218-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-218-0
Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut kulttuuripoliittiset suuntaviivat hyvän medialukutaidon edistämiseksi vuosille 2013–2016. Taustalla ovat mm. hallitusohjelman tavoitteet, laajentunut mediakasvatuksen toimijakenttä, jatkuvasti kehittyvä mediaympäristö ja mediakasvatuksen alue.
Mediakasvatuksen aseman vahvistaminen on kirjattu ministeriön kulttuuripolitiikan strategisen kehittämisen tavoitetilaan. Edelleen audiovisuaalista kulttuuria koskevissa linjauksissa todetaan hyvän medialukutaidon tärkeys. Linjaukset on valmisteltu poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä toimialan kanssa.
Hyvän medialukutaidon suuntaviivat liittyvät mediakasvatuksen erilaisista näkökulmista erityisesti osallisuuteen, kansalaisena toimimiseen, kriittisyyteen, luovuuteen ja itsensä ilmaisemiseen.
Viime vuosina mediakasvatuksen kenttä on muuttunut: yleinen keskustelu mediakasvatuksesta on lisääntynyt ja alueen toimijakenttä on laajentunut. Suomessa on ollut vuoden 2012 alusta lähtien Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, jolla on viranomaistehtävä edistää mediakasvatusta. Taustassa tuodaan esille myös alueen keskeisiä kehitystrendejä ja haasteita: lasten ja nuorten muuttunut mediaympäristö ja -kulttuuri, osallisuuden ja syrjäytymisen kysymykset, alueen yhteistyö ja mediakasvattajien osaamisen tukeminen sekä hyvän medialukutaidon määrittelemisen tarpeet.
Linjauksissa korostetaan, että medialukutaito koskettaa laajasti eri yhteiskunnan sektoreita. Lisäksi medialukutaidon edistäminen kytkee yhteen monenlaisia kysymyksiä. Poikkisektoriaalisissa linjauksissa tuodaan esille yhteisiä periaatteita ja keskeisiä toimintasuuntia.
Suuntaviivoissa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka koskevat lapsi- ja nuorilähtöistä arjen mediakasvatusta, kestäviä rakenteita mediakasvatuksen jatkuvuuden ja vakiintumisen tukemiseksi, toimijoiden profiloitumista ja kumppanuuksia sekä Suomen aktiivista globaalia toimintaa.
Linjausten toteuttaminen edellyttää jatkokeskusteluja. Seurantaa voidaan toteuttaa vuosittain asiantuntijapaneeleissa vuosina 2013–2016.
Mediakasvatuksen aseman vahvistaminen on kirjattu ministeriön kulttuuripolitiikan strategisen kehittämisen tavoitetilaan. Edelleen audiovisuaalista kulttuuria koskevissa linjauksissa todetaan hyvän medialukutaidon tärkeys. Linjaukset on valmisteltu poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä toimialan kanssa.
Hyvän medialukutaidon suuntaviivat liittyvät mediakasvatuksen erilaisista näkökulmista erityisesti osallisuuteen, kansalaisena toimimiseen, kriittisyyteen, luovuuteen ja itsensä ilmaisemiseen.
Viime vuosina mediakasvatuksen kenttä on muuttunut: yleinen keskustelu mediakasvatuksesta on lisääntynyt ja alueen toimijakenttä on laajentunut. Suomessa on ollut vuoden 2012 alusta lähtien Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, jolla on viranomaistehtävä edistää mediakasvatusta. Taustassa tuodaan esille myös alueen keskeisiä kehitystrendejä ja haasteita: lasten ja nuorten muuttunut mediaympäristö ja -kulttuuri, osallisuuden ja syrjäytymisen kysymykset, alueen yhteistyö ja mediakasvattajien osaamisen tukeminen sekä hyvän medialukutaidon määrittelemisen tarpeet.
Linjauksissa korostetaan, että medialukutaito koskettaa laajasti eri yhteiskunnan sektoreita. Lisäksi medialukutaidon edistäminen kytkee yhteen monenlaisia kysymyksiä. Poikkisektoriaalisissa linjauksissa tuodaan esille yhteisiä periaatteita ja keskeisiä toimintasuuntia.
Suuntaviivoissa asetetaan tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka koskevat lapsi- ja nuorilähtöistä arjen mediakasvatusta, kestäviä rakenteita mediakasvatuksen jatkuvuuden ja vakiintumisen tukemiseksi, toimijoiden profiloitumista ja kumppanuuksia sekä Suomen aktiivista globaalia toimintaa.
Linjausten toteuttaminen edellyttää jatkokeskusteluja. Seurantaa voidaan toteuttaa vuosittain asiantuntijapaneeleissa vuosina 2013–2016.