Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan
Lehtonen, Merja (2013)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2013
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-207-4Tiivistelmä
Perusopetukselle julkaistiin laatukriteerit vuonna 2009. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avustanut yli kuudella miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjiä ottamaan laatukriteerit käyttöön.
Tässä kirjassa on koottu yhteen esimerkkejä tehdystä laatutyöstä eri näkökulmista. Alussa professori Jari Lavonen analysoi laatutyötä Helsingin yliopistossa ja sitä, millä tavalla se näyttäytyy aineenopettajaksi opiskeleville opiskelijoille. Toiseksi hän analysoi pedagogisten opintojen tutkintovaatimuksia laatutyön näkökulmasta.
Artikkelit tuovat esille erikokoisten kuntien toimintatapoja laatukriteereiden käyttöön ottamiseksi. Lempäälän kunnan laatukäsikirjan tuottaminen, Kaarinan kaupungin rehtorikeskeinen työtapa ja Salon kaupungin yhden koulun toimintamallit edustavat keskisuurten kuntien laadun varmistamisen toimintatapoja. Helsingin kaupungin artikkelin lähtökohtana on aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukorttien käyttöönotto. Päijät-Hämeen yhdentoista kunnan laatutyö on pohjautunut laajapohjaiseen yhteiseen kyselyyn, jossa otetaan huomioon perusopetuksen laatukriteerit. Toiminta on edennyt kohti CAF-arviointijärjestelmää. Tämä kirja esittelee myös esimerkinomaisesti lukiokoulutukseen luodun ja pilotoidun laadunhallintamallin, joka on tehty laajana yhteistyönä. Oulussa laatutyötä on tehty systemaattisesti, ja huomiota on kiinnitetty erityisesti henkilöstön innostamiseen laatutyöhön.
Hyvän fyysisen oppimisympäristön laatukortin sisältöä analysoivat tutkijat Marko Kuuskorpi ja Maarika Piispanen uusia tilaratkaisuja pohtivassa artikkelissaan. Koulun toimintakulttuurissa ja siihen liittyvässä muutoksessa rakennuksen eri tilat, tilakokonaisuudet sekä kaluste- ja laitetason muunneltavuus ja joustavuus tarjoavat mahdollisuuden erilaisten opetus- ja oppimismenetelmien ja -tapojen kokeiluun.
Tämän julkaisun toivotaan antavan uusia erilaisia näkökulmia perusopetuksen laadun kehittämistyöhön.
Tässä kirjassa on koottu yhteen esimerkkejä tehdystä laatutyöstä eri näkökulmista. Alussa professori Jari Lavonen analysoi laatutyötä Helsingin yliopistossa ja sitä, millä tavalla se näyttäytyy aineenopettajaksi opiskeleville opiskelijoille. Toiseksi hän analysoi pedagogisten opintojen tutkintovaatimuksia laatutyön näkökulmasta.
Artikkelit tuovat esille erikokoisten kuntien toimintatapoja laatukriteereiden käyttöön ottamiseksi. Lempäälän kunnan laatukäsikirjan tuottaminen, Kaarinan kaupungin rehtorikeskeinen työtapa ja Salon kaupungin yhden koulun toimintamallit edustavat keskisuurten kuntien laadun varmistamisen toimintatapoja. Helsingin kaupungin artikkelin lähtökohtana on aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukorttien käyttöönotto. Päijät-Hämeen yhdentoista kunnan laatutyö on pohjautunut laajapohjaiseen yhteiseen kyselyyn, jossa otetaan huomioon perusopetuksen laatukriteerit. Toiminta on edennyt kohti CAF-arviointijärjestelmää. Tämä kirja esittelee myös esimerkinomaisesti lukiokoulutukseen luodun ja pilotoidun laadunhallintamallin, joka on tehty laajana yhteistyönä. Oulussa laatutyötä on tehty systemaattisesti, ja huomiota on kiinnitetty erityisesti henkilöstön innostamiseen laatutyöhön.
Hyvän fyysisen oppimisympäristön laatukortin sisältöä analysoivat tutkijat Marko Kuuskorpi ja Maarika Piispanen uusia tilaratkaisuja pohtivassa artikkelissaan. Koulun toimintakulttuurissa ja siihen liittyvässä muutoksessa rakennuksen eri tilat, tilakokonaisuudet sekä kaluste- ja laitetason muunneltavuus ja joustavuus tarjoavat mahdollisuuden erilaisten opetus- ja oppimismenetelmien ja -tapojen kokeiluun.
Tämän julkaisun toivotaan antavan uusia erilaisia näkökulmia perusopetuksen laadun kehittämistyöhön.